Jäsenlehti

Ruokapöydässä tehdään joka päivä mielenterveydelle merkityksellisiä valintoja. Ravitsemusterapeutti ja -tutkija Anu Ruusunen kiinnostui asiasta jo silloin, kun ravitsemuksen yhteys mielenterveyteen oli vielä mysteerialuetta. Päivittäisillä ruokatottumuksilla on tärkeä rooli mielenterveyden tukemisessa. Mitään erillistä mielidieettiä ei kuitenkaan tarvita, sillä mieli tykkää samanlaisesta paljon kasvikunnan tuotteita sisältävästä

Vahvuudet ovat tapoja ajatella, tuntea ja toimia. Osin synnynnäisiä ominaisuuksia, temperamenttiin tai persoonaan liittyviä kyvykkyyksiä ja ihmisen luontevia taitoja toimia. Vahvuuksia kannattaa tunnistaa ja vahvistaa, sillä ne lisäävät kokemusta elämästä, jossa voi olla enemmän oma itsensä. Kaisa Vuorinen, filosofian tohtori ja positiivisen pedagogiikan johtava

Valtakunnallisen TyhyTeko-hankkeen tavoitteena on lisätä matkailu- ja ravitsemisalan yritysten työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta tekoälyn ja robotiikan avulla. Ruokapalvelut ovat murroksessa, sillä väestö ikääntyy, työvoimaa on vaikea saada ja digitalisaatio muuttaa toimintaa nopeammin kuin koskaan. Nämä ilmiöt lisäävät tarvetta tehokkaammille prosesseille ja älykkäälle työn tuelle. AI-agentit

Tiukkatahtinen ja suorituskeskeinen työ kuormittaa ja stressaa monia, kiristää niskoja ja hartioita, sekä aiheuttaa kiputiloja kehoon. Työntekijä ei ehkä itse huomaa stressiään, ennen kuin silmälasit ovat jääkaapissa ja sopassa on suolan sijaan sokeria. Stressin keskellä ajatukset ja suhtautuminen ratkaisevat. Neuropsykologian erikoispsykologi, aivotutkimuksesta väitellyt psykologian

Uuden työaikaisen ruokailusuosituksen tavoitteena on ylläpitää hyvää työkykyä ja parantaa työikäisten ravitsemusta. Henkilöstöravintolassa on helppo tehdä terveyttä edistäviä ruokavalintoja. Ruokatottumuksilla voi vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Siksi työaikaiselle ruokailulle on nyt Suomessa laadittu oma suosituksensa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan helmikuussa julkaisema suositus perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin,

Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja samalla kasvaa tarve ravitsemukselle, joka tukee toimintakykyä, hyvää terveyttä ja arjessa pärjäämistä. Ammattikeittiöissä tehtävä työ on tässä kehityksessä avainasemassa. Koteihin, palvelutaloihin ja sairaaloihin valmistettava ruoka vaikuttaa suoraan ikääntyneiden hyvinvointiin. Hyvin suunniteltu ateria voi ehkäistä vajaaravitsemusta, tukea lihaskuntoa ja edistää kokonaisvaltaista

Suositukset perustuvat kansallisiin ravitsemussuosituksiin ja ne huomioivat työelämän monimuotoisuuden, kuten istumatyön, fyysisesti raskaan työn, vuorotyön, edustustyön ja työttömyyden. Ravitsemuksen nykytila Suomessa on parantunut, mutta haasteita on edelleen. Kasvisten, hedelmien, täysjyväviljan ja kalan käyttö on liian vähäistä, kun taas tyydyttyneen rasvan ja suolan saanti on liian

Mistä virtaa ja jaksamista kun pimeys ympärillä lisääntyy ja valon määrä vähenee? Kaamosaika ottaa monilla mielen päälle, mutta onneksi on keinoja selättää väsymystä, jotta voimavaroja riittää talven keskelläkin! Hyvä jaksava mieli voi olla mahdollinen vaikka ilma viilenee ja valon määrä vähenee. Moni voi

Teollisesti prosessoituun ruokaan liittyvät epäluulot ja huolet teettävät työtä myös ruokapalveluissa. Asiantuntija muistuttaa, ettei ruuan käsittelyaste kerro mitään sen ravitsemuslaadusta. Keskustelu prosessoidusta ja ultraprosessoidusta ruuasta on saanut viime vuosina paljon huomiota. Asia herättää ihmisissä huolta, sillä tutkimuksissa runsas pitkälle prosessoitujen ruokien käyttö on yhdistetty moniin

Ruokapalveluissa on pitkään tehty tärkeää työtä ruokahävikin vähentämiseksi. Hävikin minimoiminen ammattikeittiöissä on tärkeää paitsi ympäristön näkökulmasta, myös taloudellisesti. Lautashävikki eli lautasilta biojätteeseen päätyvä ruoka ei ole määrällisesti yhtä suurta kuin esimerkiksi valmistus- tai tarjoiluhävikki, mutta kestävämpään kuluttajuuteen ohjaamisessa sillä on määräänsä suurempi merkitys. Lapuan kaupungin