Vahvuudet ovat tapoja ajatella, tuntea ja toimia. Osin synnynnäisiä ominaisuuksia, temperamenttiin tai persoonaan liittyviä kyvykkyyksiä ja ihmisen luontevia taitoja toimia.
Vahvuuksia kannattaa tunnistaa ja vahvistaa, sillä ne lisäävät kokemusta elämästä, jossa voi olla enemmän oma itsensä.
Kaisa Vuorinen, filosofian tohtori ja positiivisen pedagogiikan johtava asiantuntija on tutkinut vahvuuksia yli vuosikymmenen. Vuorinen ajattelee jokaisessa ihmisessä olevan hyvää ja vahvaa, joka ansaitsee tulla nähdyksi. Siksi hän auttaa työyhteisöjä ja tiimejä perehtymään syvemmin luonteen kutsuun, sen kehittämiseen ja kasvuun kohti omia vahvuuksia.
- Vahvuudet kumpuvat mielestä, joka suuntautuu tietoisesti hyvään. Se on asennetta jossa opetellaan huomaamaan onnistumisia ja toimivia ratkaisuja ihmisissä sekä ympäristöissä. Se on taitoa pysähtyä sen äärelle, mikä jo toimii. Tähän sisältyvät arvot, ihmiskäsitys ja vaikeuksista selviytyminen, Vuorinen kertoo.
- Vuorovaikutuksessa toisten kanssa ihmisestä kuuluu henkilön puhe. Se, miten hän puhuu itselle ja toisille. Puhe voi olla palautetta, rohkaisua, kiitosta, sanoja, joilla vahvuudet tulevat käytännössä todeksi ja näkyviksi. Vahvuusteot ovat omien vahvuuksien viemistä käytännön toimintaan. Ne voivat näkyä pieninä valintoina, eleinä ja tekoina työssä tai kotona. Vahvuuksiaan voi hyödyntää tunnistamalla niitä eri rooleissa toimiessaan ja pyrkimällä tietoisesti hakeutumaan ympäristöihin, joissa pääsee hyödyntämään vahvuuksia. Esimerkiksi itselle vääränlainen seura, työ, parisuhde, tai ympäristö, jossa joutuu koko ajan pienentämään itseä, eivät tue vahvuuksien käyttöä, tarkentaa Vuorinen.
Vahvuusnäkökulma on nähdä missä toinen ja itse on vahva heikkouksien sijaan. Jotta työpaikalla voi havaita toisten vahvuudet, ne on tunnistettava ensiksi itsessään.
- Työpaikalla tarkkuus voi näyttäytyä pilkun viilauksena tai hitautena, suoraan sanominen tuntua ajattelemattomuutena ja idearikkaus näkyä keskeneräisyytenä. Näiden taustalla on vahvuuksia, jotka voi ja kannattaa opetella huomaamaan. Vahvuuksien havaitseminen lähtee yksilöstä itsestään, Vuorinen viitoittaa.
Tue vahvuuksia työssä
Vahvuuksien hyödyntämisellä työssä on merkittäviä hyötyjä ja ne voivat näkyä eri tavoin. Työpaikoilla, joilla osataan auttaa yksilöitä tunnistamaan ja kehittämään vahvuuksista käsin, voidaan paremmin.
- Työyhteisön kulttuuri muuttuu teoilla ja vaatii säännöllistä sekä johdonmukaista kehittämistä. Työntekijän vahvuudet työssä voivat näkyä esimerkiksi sinnikkyytenä, rohkeutena, luovuutena, innokkuutena, uteliaisuutena ja kykynä tuntea myötätuntoa. Kasvanut hyvinvoinnin pääoma tuottaa luottamusta ja onnistumista työssä, Vuorinen kannustaa.
Kun omat vahvuudet tulevat käyttöön työstä suoriutuu paremmin ja työn kuormitus on pienempää. Vahvuuksien hyödyntäminen kasvattaa lisäksi työn imua. Kun pääsee tuunaamaan työtään itselleen mielekkäämmäksi, lisääntyvät omaehtoisuuden, yhteisöllisyyden sekä kyvykkyyden kokemukset.
- Vahvuuksien käyttäminen on myönteisesti yhteydessä hyvinvointiin, minäpystyvyyteen, itsetuntoon, elinvoimaisuuteen ja suoriutumiseen sekä kielteisesti stressiin ja negatiivisiin tunteisiin. Esimerkiksi työpaikoilla vahvuuksien esille tuominen lisää hyvinvointia, kuten myönteisiä tunteita, tyytyväisyyttä elämään ja työhön, henkilökohtaista kasvua, sekä vähentää masennusoireita. Lisäksi Ihmisen tulee saada palautetta, joka ohjaa huomaamaan omia vahvuuksia ja kehityskohteita, sillä tasapaino on tärkeää, tietää Vuorinen.
Vastaavasti yhteys vahvuuksiin heikkenee, jos työkaveri jättää tervehtimättä, kun ei tule kuulluksi palaverissa, ei kutsuta mukaan suunnitteluun, tai ei saa toimia omassa roolissa itselle tärkeässä asiassa.
- Työssä koetut epäonnistumiset sekä kritiikki painuvat usein syvälle ihmiseen. Sen sijaan onnistumiset, kehut ja kiitokset haihtuvat mielestä nopeammin, Vuorinen tuumaa.
Ydinvahvuuksiin ja niiden käyttämiseen liittyy kokemus tekemisestä, jossa tuntee itsensä vahvaksi, nauttii tekemisestä, saa iloa, energiaa, innostusta, jaksaa sinnikkäästi ponnistella onnistumisiin, kestää haasteita, keskittyminen on huipussaan ja mahdollisuudet onnistua tuntuvat suurilta. Tekeminen soljuu, sitä ei tarvitse pakottaa eikä puskea.
- Ihmisen ydinvahvuudet tuovat esiin hänen parhaat puolensa. Niitä voi tunnistaa pohtimalla, mikä tekeminen tuottaa iloa, tuntuu luontevalta ja herättää innostusta jo etukäteen, sekä minkälaisesta tekemisestä jää hyvä olo, Vuorinen innostaa.
Luonteenvahvuuksien taustalla kuusi hyvettä
Luonteenvahvuuksia luokitellaan ns. VIA-vahvuuksiin perustuen. Sen kehittivät positiivisen psykologian tutkijat Martin Seligman ja Christopher Peterson. He esittivät tutkimusaineiston perusteella 24 yleismaailmallista luonteenvahvuutta pohjautuen kuuteen eri hyveeseen.
Luokittelussa kuusi hyvettä ja niihin johtavat luonteenvahvuudet ovat viisaus (luovuus, uteliaisuus, arviointikyky, oppimisen ilo ja näkökulmanottokyky), rohkeus (rohkeus, sinnikkyys, rehellisyys ja innostus), inhimillisyys/humaanius (rakkaus, ystävällisyys ja sosiaalinen älykkyys), oikeudenmukaisuus (yhteistyö, reiluus ja johtajuus), kohtuullisuus (anteeksianto, vaatimattomuus/nöyryys, harkitsevuus ja itsesäätelykyky) ja transsendenssi eli henkisyys ja merkityksellisyys (kauneuden ja erinomaisuuden arvostaminen, kiitollisuus, toiveikkuus, huumori ja henkisyys).
Käytä vahvuuksia viisaasti
Oikein annosteltuina vahvuudet ovat voimavara mutta liiallisesti, tai alikäytettynä ne voivat aiheuttaa ihmiselle tuskaa, kärsimystä ja ympäristölle haasteita sekä uupumusta. Esimerkiksi liiallisesti käytettynä sinnikkyys voi tuottaa kielteisiä vaikutuksia, estää hyvien ja toivottujen asioiden, sekä henkilökohtaisen hyvinvoinnin toteutumisen.
- Sinnikkyydessä varjopuolena korostuu jääräpäinen suorittaminen ja puskeminen eteenpäin tilanteissa, joissa lopettaminen tai luovuttaminen näyttäytyvät ympäristön näkökulmasta ainoina järkevinä vaihtoehtoina. Toisaalta opittu avuttomuus ja alisuoriutuminen eri elämän osa-alueilla lisäävät tyytymättömyyttä ja näköalattomuutta omiin vaihtoehtoihin. Pahoinvointi työssä voi lisääntyä, jos työntekijä joutuu suorittamaan ja kompensoimaan heikkouksiaan toistuvasti sinnikkyydellä, Vuorinen tietää. Oman sinnikkyyden tarkastelussa ja ihmisenä kasvussa, negatiivisetkin kokemukset ovat tärkeitä.
♥ Löydä omia vahvuuksia
Pohdi ja kirjoita ylös. Mitä vahvuuksia sinussa oli jo lapsena, mitä teit mielelläsi, kun aika katosi, koit iloa ja sait energiaa? Mistä sait myönteistä palautetta? Tämä voi avata ajatuksia elämäntehtävääsi ja reitin vahvuuksiin.
Mittaa vahvuutesi vahvuusmittarilla:
https://www.huomaahyva.fi/vahvuusmittari
♥ Kartoita omia vahvuuksiasi nyt, vastaa kysymyksiin ja oivalla.
- Missä ja mitä tehdessä olet parhaimmillasi?
- Mistä innostut? Saat energiaa, koet iloa?
- Milloin aika unohtuu?
- Missä eri tilanteissa käytät vahvuuksiasi jo nyt?
Kuvittele olevasi elämäsi loppusuoralla.
– Mitä olisit halunnut tehdä enemmän?
– Mitä olisit halunnut tehdä vähemmän?
– Mistä vahvuuksista haluaisit tulla muistetuksi?
Kirjoita ajatukset ylös, pidä niitä tarvittaessa esillä ja
pyri vahvistamaan tärkeimpiä vahvuuksia päivittäin.
Kaisa Vuorinen, kuvaaja: Heidi Strengell
”Ydinvahvuudet ovat vahvuuksia, jotka tuovat ihmisestä parhaat puolet esille. Ne vastaavat kysymykseen: Minkä asian parissa koet iloa tekemisestä ja nautit omana itsenä olemisesta?”
”On suuri ero sen välillä, että tekee kovasti töitä jonkin kuluttavan asian parissa, ja sen välillä, että tekee kovasti töitä jonkin kanssa, joka tulee luonnostaan.”
– Kaisa Vuorinen
***