Ajankohtaista

KasvisProEdu-hankkeen toisessa kevään webinaarissa puhuttiin suomalaisesta ruokajärjestelmästä, elintarvikkeiden kotimaisuusasteesta, luomu- ja lähiruoan käytöstä ja luonnonvaratuotteiden monista mahdollisuuksista. Epävarmoina aikoina kriisien hallinta ja huoltovarmuuden varmistaminen on yhä tärkeämpää koko elintarvikeketjussa. Kotimaista tuotantoa tukemalla ja hankittavien raaka-aineiden kotimaisuus -ja jalostusastetta lisäämällä myös huoltovarmuus vahvistuu. Maa- ja metsätalousministeriön

Valtakunnallisen TyhyTeko-hankkeen tavoitteena on lisätä matkailu- ja ravitsemisalan yritysten työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta tekoälyn ja robotiikan avulla. Ruokapalvelut ovat murroksessa, sillä väestö ikääntyy, työvoimaa on vaikea saada ja digitalisaatio muuttaa toimintaa nopeammin kuin koskaan. Nämä ilmiöt lisäävät tarvetta tehokkaammille prosesseille ja älykkäälle työn tuelle. AI-agentit

Tiukkatahtinen ja suorituskeskeinen työ kuormittaa ja stressaa monia, kiristää niskoja ja hartioita, sekä aiheuttaa kiputiloja kehoon. Työntekijä ei ehkä itse huomaa stressiään, ennen kuin silmälasit ovat jääkaapissa ja sopassa on suolan sijaan sokeria. Stressin keskellä ajatukset ja suhtautuminen ratkaisevat. Neuropsykologian erikoispsykologi, aivotutkimuksesta väitellyt psykologian

Uuden työaikaisen ruokailusuosituksen tavoitteena on ylläpitää hyvää työkykyä ja parantaa työikäisten ravitsemusta. Henkilöstöravintolassa on helppo tehdä terveyttä edistäviä ruokavalintoja. Ruokatottumuksilla voi vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Siksi työaikaiselle ruokailulle on nyt Suomessa laadittu oma suosituksensa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan helmikuussa julkaisema suositus perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin,

Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja samalla kasvaa tarve ravitsemukselle, joka tukee toimintakykyä, hyvää terveyttä ja arjessa pärjäämistä. Ammattikeittiöissä tehtävä työ on tässä kehityksessä avainasemassa. Koteihin, palvelutaloihin ja sairaaloihin valmistettava ruoka vaikuttaa suoraan ikääntyneiden hyvinvointiin. Hyvin suunniteltu ateria voi ehkäistä vajaaravitsemusta, tukea lihaskuntoa ja edistää kokonaisvaltaista

Ruokakasvatus ei ole irrallinen tehtävä, vaan joukko arkisia hyviä käytäntöjä, joiden myönteiset vaikutukset näkyvät vaikkapa aktiivisempana osallistumisena kouluruokailuun. KasvisPro Edu-hankkeen kevään-26 ensimmäisen  webinaarin innostavissa esityksissä käsiteltiin ruokakasvatus-teemaa useista eri näkökulmista, ”Millaisen viestin haluamme tänään ja joka päivä antaa ruokakasvattajina?”, kysyi opetusneuvos Marjaana Manninen webinaarin avauspuheenvuorossa.

Suositukset perustuvat kansallisiin ravitsemussuosituksiin ja ne huomioivat työelämän monimuotoisuuden, kuten istumatyön, fyysisesti raskaan työn, vuorotyön, edustustyön ja työttömyyden. Ravitsemuksen nykytila Suomessa on parantunut, mutta haasteita on edelleen. Kasvisten, hedelmien, täysjyväviljan ja kalan käyttö on liian vähäistä, kun taas tyydyttyneen rasvan ja suolan saanti on liian

KasvisPro Edu-hankkeen toisessa yhteiskehittämisen lähityöpajassa Mikkelissä  testattiin hankkeen kehittämistyöryhmien suunnittelemaa reseptiikkaa sekä käytiin aktiivista keskustelua kasviproteiinien saatavuudesta, hankintalogistiikasta ja kiinnostavuuden kasvattamisesta. Päivässä testattavien reseptien kasvisproteiineiksi oli valikoinut hamppu (Jyväs Hamppu),  herne, säilykepapu ja seitan. Lisäksi testattiin perunajalosteiden (Jepuan peruna Oy ja Pohjolan Peruna Oy)

Yhteistyöllä hävikkiosaajaksi-hankkeen verkkokoulutusaineisto on julkaistu Ammattikeittiöosaajat ry:n sivuilla ja sitä voivat maksutta hyödyntää niin ruokapalveluammattilaiset kuin hävikin hallinnan perusasioista kiinnostuneet asiakkaat ja sidosryhmät. Perusosaamisen verkkokurssilta saa todistuksen! Verkkokoulutussivujen aloitussivulta Syvennä hävikkiosaamistasi löytyy linkki hävikin hallinnan perusosaamisen verkkokurssin rekisteröitymiseen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Open Learn-alustalla

Osallistuimme Ammattikeittiöosaajien syksyn seminaariin ja esitimme väitteen: henkilöstö tykkää osallistua. Väitteemme perustui LAPPI-menetelmän aiemmasta käytöstä saatuihin tuloksiin konepaja- ja ohjelmistoyrityksissä sekä kokemuksiimme LAPPI-työpajoista KetCat-hankkeessa mukana olevissa yrityksissä. Väite sai aikaan keskustelua ja sitä me haemmekin! Ammattikeittiöt ja catering – KetCat-hankkeen keskiössä on työhyvinvoinnin ja