Suositukset perustuvat kansallisiin ravitsemussuosituksiin ja ne huomioivat työelämän monimuotoisuuden, kuten istumatyön, fyysisesti raskaan työn, vuorotyön, edustustyön ja työttömyyden.
Ravitsemuksen nykytila Suomessa on parantunut, mutta haasteita on edelleen. Kasvisten, hedelmien, täysjyväviljan ja kalan käyttö on liian vähäistä, kun taas tyydyttyneen rasvan ja suolan saanti on liian suurta. Kasvipainotteinen ruokavalio tukee sekä terveyttä että ympäristöä.
Työaikainen ruokailu on keskeinen osa työkyvyn ylläpitoa. Säännöllinen ateriarytmi, lautasmallin mukaiset ateriat ja riittävä nesteytys tukevat vireyttä, keskittymiskykyä ja palautumista. Työpaikoilla ruokailun mahdollistaminen vaatii työnantajalta aktiivisia toimia, kuten ruokataukojen järjestämistä, ravintoedun tarjoamista ja henkilöstöravintoloiden saavutettavuuden parantamista.
Työkyvyn ylläpitoon vaikuttavat ravitsemuksen lisäksi liikunta ja uni. Hyvä ravitsemus tukee fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, ehkäisee sairauksia ja edistää mielenterveyttä. Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio tukevat painonhallintaa ja kognitiivista toimintaa. Alkoholin käyttöä ei suositella, sillä se heikentää työkykyä ja palautumista.
Työn laatu vaikuttaa ruokailutarpeisiin
Työn fyysinen ja henkinen kuormitus vaikuttaa ruokailutarpeisiin. Fyysisesti raskas työ lisää energiantarvetta ja nesteen tarvetta, erityisesti kuumissa olosuhteissa. Istumatyössä korostuu taukojen merkitys ja napostelun välttäminen. Vuorotyö ja yötyö vaativat erityistä huomiota vireyden ylläpitämiseen ja ruokailun ajoittamiseen.
Palvelualoilla ja matkatyössä ruokailun toteuttaminen voi olla haastavaa. Työn epäsäännöllisyys, matala palkkataso ja henkilöstöravintoloiden puute vaikeuttavat terveellisten ruokavalintojen tekemistä. Työttömyys puolestaan voi heikentää ruokaturvaa ja ravitsemuksellista laatua.
Työnantaja voi tukea hyvää työaikaista ruokailua monin tavoin
Työnantajan rooli on keskeinen terveyttä edistävän ruokailun mahdollistamisessa. Työpaikalla tulee olla asianmukaiset ruokailutilat, ja ruokapalveluiden tulee tarjota ravitsemussuositusten mukaisia vaihtoehtoja. Työterveyshuolto voi tukea ravitsemuksen edistämistä yksilö- ja ryhmäohjauksella.
Ruokapalveluiden ja ravintoloiden tehtävänä on tarjota terveellisiä, maistuvia ja saavutettavia aterioita. Ruokailuympäristön suunnittelu, kuten annoskoko, esillepano ja viestintä, vaikuttavat asiakkaiden valintoihin. Henkilöstöravintoloiden tulee huomioida erityisruokavaliot ja vähentää ruokahävikkiä.
Suosituksen vinkit ohjaavat parempiin ruokavalintoihin
Työikäisten ruokasuosituksissa annetaan käytännön vinkkejä muun muassa eväiden suunnitteluun, ruokailun toteuttamiseen eri työolosuhteissa ja edullisen, terveellisen ruoan valmistamiseen. Lautasmalli toimii keskeisenä työkaluna aterioiden koostamisessa.
Täältä löydät suositusjulkaisun:
https://www.julkari.fi/items/e1d70445-7109-441e-bd69-82e46d640dbb