Vastuulliset ruokapalvelut-artikkelisarja

Kotimaisen kalan tarjontaa julkisissa ruokapalveluissa haluttaisiin lisätä. Jos asia olisikin vain halusta kiinni, se olisi jo tehty. Kotimaisen kalan tarjonnan lisäämisellä olisi monia myönteisiä vaikutuksia mukaan lukien suotuisat ympäristövaikutukset. Haasteita kuitenkin riittää, jotta maistuvat kotimaiset kalatuotteet löytävät tiensä asiakkaiden lautasille. Asiakkaille maistuu 95 prosenttia syö

SratKIT-hankkeen päätöswebinaarissa 13.10.2021 esiteltiin Itämeren alueen hankemaiden tuotoksena syntynyt 50 ohjeen työkalupakki, ”Toolkit”, kestävien julkisten ruokapalveluiden toteuttamisen avuksi. Työohjeet on tarkoitettu julkisille ruokapalveluille ja niiden hankinnoista vastaaville sekä tärkeille sidosryhmille kuten päättäjille, tuottajille, toimittajille, asiakkaille ja muille julkisille ja yksityisille toimijoille. Voit etsiä tilanteeseesi sopivia

Miksi vastuullisuusviestintää tarvitaan? Vastuullisuusviestintä merkitsee julkisille ruokapalveluille erittäin vaativaa ja yhä laajenevaa tehtäväkenttää. Syynä on julkisten ruokapalveluiden tarjoama yhteiskunnallisesti keskeisen tärkeä kestävyyspalvelu – täysipainoinen ateria, joka perustuu sekä ravitsemus- että ympäristöosaamiseen. Lisäksi tämä julkinen ateria toteuttaa EU:n Vihreän Sopimuksen (Green Deal) kestävyyslinjauksia näkyvällä tavalla. Jokapäiväisestä

Vietämme jälleen hävikkiviikkoa, mikä muistuttaa koko ruokaketjua ja asiakkaita arvostamaan huolella valmistettua ruokaa, niin että sitä ei päätyisi hävikiksi. Maailmassa jopa kolmannes kaikesta viljellystä ja kasvatetusta ruuasta päätyy hukkaan, mikä on todella ”ympäristörikollista” toimintaa. Kaikkein kalleinta ruokaa on jätteeksi päätyvä ruoka. Hävikistä aiheutuvien taloudellisten tappioiden

Ruokajärjestelmätutkija Minna Mikkola: Julkiset ruokapalvelut ovat syvästi yhteiskunnallinen saavutus Polkuni ruokajärjestelmätutkijaksi on ollut pitkä ja kiemurainen – ja määränpää on tullut näkyviin vasta reitin loppupäässä. Tosin muistan, miten nuorena opiskelijana näin mielikuvan – vai oliko se unta – pitkästä pöydästä, jonka ääressä istuvat lapset söivät

WASTELESS-hankkeeessa kehitetään useita tapoja vähentää ruokahävikkiä ammattikeittiöissä Hankkeen tavoitteena on kehittää suurtalouskeittiöiden ja ruokapalvelukeskusten ruokahävikin seurantaa tehokkaammaksi, sekä vaikuttaa ruokahävikin vähentämiseen reseptiikan kehittämisen, digitaalisen mittaamisen ja koneoppimiseen pohjautuvan ennustettavuuden kautta. Hankkeen keskeinen päätavoitteena on vähentää ruokahävikin kokonaismäärää 20 prosenttia nykyisestä määrästä. Wasteless-hankkeen

Teksti: Minna Mikkola, vieraileva tutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kuvat: Urszula Ala-Karvia, Doctoral Student, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Tilannekuvia julkisen aterian muutosvoimista Itämeren maiden kehyksissä Tämä artikkeli perustuu StratKIT-hankkeeseen (Innovative Strategies for Public Catering: Sustainability Toolkit across Baltic Sea Region, rahoittaja EUSBSR, 2019–2021), jossa on kartoitettu

Julkisilla ruokapalveluilla on merkittävä tehtävä kestävän syömisen edistäjinä. Vuosittain julkisissa ruokapalveluissa, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, tarjoillaan 380 miljoonaa ateriaa. Siksi ruuan ympäristövaikutukset olisi huomioitava nykyistä selvemmin ravitsemussuosituksissa. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Minna Kaljonen toivoo, että pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa otettaisiin tulevaisuudessa vieläkin selkeämmin huomioon ruuan ilmastovaikutukset ja kestävän

Teksti: Marjukka Lamminen, Helsingin yliopisto Palkokasvien tuotannon ja kulutuksen lisääminen edistää ympäristön ja väestön terveyttä ja hyvinvointia. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasveja saataisiin lisää suomalaisiin ruokapöytiin kodeissa ja ruokapalveluissa. Palkokasvit ovat viljelykasveista vanhimpia, mutta niiden arvokkaat viljelyominaisuudet ja hyvät ravitsemusarvot ovat unohtuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Nyt

Teksti: Minna Mikkola, vanhempi tutkija, HY Ruralia-instituutti Puumalli: Kirsti Pusa, graafinen suunnittelija Yläpalkin kuvat: Samuel Hoisko Kestävä kehitys on niin laajasti tunnettu ja yleisesti hyväksytty käsite, ettei EU:n alueella liene julkisia palveluita, joiden tavoitteisiin se ei kuuluisi. On kuitenkin ilmeistä, että käsite, joka