Tiukkatahtinen ja suorituskeskeinen työ kuormittaa ja stressaa monia, kiristää niskoja ja hartioita, sekä aiheuttaa kiputiloja kehoon. Työntekijä ei ehkä itse huomaa stressiään, ennen kuin silmälasit ovat jääkaapissa ja sopassa on suolan sijaan sokeria. Stressin keskellä ajatukset ja suhtautuminen ratkaisevat.
Neuropsykologian erikoispsykologi, aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja psykoterapeutti Laura Sokka auttaa organisaatioita kasvattamaan elinvoimaa, sekä vahvistamaan kasvukykyä. Sokan mukaan stressi viestii ihmiselle tärkeästä asiasta, joka on uhattuna. Potilastyön kautta hän havaitsi, miten työelämän kiihtyminen tehokkuusvaatimuksineen, sekä stressi ja uupuminen vaikuttavat ihmisten elämään.
Valjasta stressi hyödyksi
Kuvaaja:Konsta Linkola
Stressin keskellä yhä suurempi merkitys on sillä, miten siihen suhtautuu.
Stressi voi olla hyödyksi, ei vain haitaksi. Siihen mitä stressi ihmisessä aiheuttaa, on yksilöllistä.
” Mitä enemmän stressiä neuvotaan välttämään, sen haitallisemmin neuvot alkavat ihmisessä vaikuttaa. Keho ja mieli reagoivat varoituksiin. Toisinaan ihmisen on syytä tarkastella ja herätellä omia ajatuksia stressistä, ja tarvittaessa muokata niitä. Ajattelutavoilla on suurempi merkitys, kuin tähän asti on tiedetty.
Ajatukset ovat impulsseja aivoille ja hermostolle, ja ne saavat niissä aikaan toimintaa, johon elimistö reagoiVäsyneenä ja kuormittuneena moni välttelee paineisia tilanteita, tekee herkemmin kielteisiä tulkintoja ympäristöstä, tapahtumista, sekä asioista ja pitää työpäivän aikana syntyvää kuormitusta oireena alkavasta uupumuksesta. Pelästyy kehon stressireaktioita ja pitää niitä jopa terveydelle haitallisina. Ajan myötä tämä käsitys voi alkaa toteuttaa itseään ja haitoista tulla totta”, Sokka taustoittaa.
Kun työ kysyy aivoilta enemmän kuin aiemmin, yrityksen työnteon kulttuuri vaikuttaa siihen, minkä verran työntekijä vaatii itseltään työpäivän aikana.
Asennoidu stressiin hyväksyvästi
Se miten stressiin valitsee asennoitua, vaikuttaa stressin kokemukseen. Sokka kertoo, miten hyväksyvä asennoituminen helpottaa ongelmaa ja lieventää stressin haitallisia vaikutuksia. Kokemukseen stressistä vaikuttaa sekin, miten siitä tai kuormituksesta työpaikalla puhutaan. Stressiin liittyvät uskomukset ja ajattelutavat voivat saada ihmisen suhtautumaan normaaleihin ilmiöihin ongelmina, joista pitää päästä eroon.
– Stressin vaimentaminen tekee siitä entistä kuormittavampaa ja pahimmillaan stressaa ja ahdistaa lisää. Uupuneelle ihmiselle se, ettei voimavaroja yksinkertaisesti ole, on henkilökohtainen kriisi. Tilanne, joka vaikuttaa hänen itsensä lisäksi toisiin ihmisiin ympärillä. Se pakottaa pysähtymään ja tekemään muutoksia, laittamaan asioita uudenlaiseen järjestykseen tilanteessa, jossa voimia ei tunnu olevan, tietää Sokka.
Työnantaja kärsii menetetystä työpanoksesta, sairauspoissaolojen lisääntymisestä ja henkilöstökustannukset kasvavat. Jos lisäksi henkilöstön vaihtuvuus lisääntyy, rekrytointiin kuluu aikaa ja rahaa.
- Se, miten ihminen tulkitsee stressinsä, vaikuttaa siihen, miten keho ja mieli reagoivat ja minkälaisena tilanteen kokee: uhkaavana, jolloin keho ja mieli laittavat kapuloita rattaisiin ja epäonnistumisen tunteet nousevat pintaan, vaikka tilanne ei ole kuitenkaan henkeä uhkaava, tai tiukkana paikkana, jossa samaan aikaan säilyy luottamus siihen, että keho ja mieli ovat oman itsen puolella ja auttavat kohtaamaan tilanteen, Sokka kysyy.
Tunnista väsymys ajoissa ja ota tarvittaessa yhteys lääkäriin
Mikäli huoli omasta jaksamisesta herää, asian voi ottaa esille esihenkilön kanssa, etenkin, jos kokee hänellä olevan kykyä käsitellä asiaa. Työpaikalla on tehtävissä asian eteen monia muutoksia ilman lääketieteen apuja. Asian puheeksi ottaminen kysyy avointa, turvallista ja luottamuksellista kulttuuria työyhteisöltä. Ellei esihenkilö kanssa käyty keskustelu johda mihinkään, kannattaa olla yhteydessä työterveyteen.
- Kuormitus ja väsymys aiheuttavat aivoissa tiedonkäsittelyn ja keskittymisen haasteita, kuten sanat ja nimet katoavat, muisti pätkii, ajatus juoksee hitaasti, asiat menevät ohi, asioiden hoksaaminen vie aikaa. Voi olla ettei muista mitä piti puhua tai tehdä, tai mitä hetki sitten oli ollut tekemässä ja tämä kiristää pinnaa. Kyse työikäisten kohdalla harvoin on muistisairaudesta, lohduttaa Sokka.
Jos työssä tulee olla tarkka ja terävä, ajatuksen juosta ja joustaa, sekä omaksua ja oppia koko ajan uutta, väsyneenä tai uupunena se ei onnistu ja työntekijä voi tuntea itsensä tyhmäksi.
- Huoli muistista ja sen tilasta voi tuoda mieleen ajatuksen muistisairaudesta. Työikäisillä kyse on pikemminkin uupumustilasta, joka aiheuttaa muistin ja keskittymisen ongelmia ja liittyy tavallisesti pitkäaikaiseen, voimakkaaseen kuormitukseen. Jos työssä tulee hälinän ja häiritsevien asioiden keskellä pitää useita asioita mielessä, tehdä nopeita päätöksiä, siirtyä joustavasti tehtävästä toiseen ja pysyä keskittyneenä ihminen kuormittuu. Väsyneenä Ja uupunena uuden tehtävän oppiminen on hankalaa ja aivojen on ponnisteltava kovemmin, tietää Sokka.
Väsynyt työntekijä voi kokea tilanteensa olevan hallinnassa, mikä tuottaa valheellisen hallinnan tunteen. Ulospäin asiat näyttävät sujuvan mutta kehossa aivot käyvät kovilla kierroksilla tasapainottaessaan uupumuksen vaikutuksia.
Kun kykenee ajattelemaan, että stressi auttaa selviytymään, se vahvistaa motivaatiota, keskittymistä, kirkastaa sen, mikä ihmiselle on tärkeää ja merkityksellistä. Näin stressi voi olla hyödyksi ja muuttaa ihmisen todellisuutta. – Laura Sokka
Sokka kertoo, että väsyneenä työssä suoriutuminen voi olla ajoittain tehokasta ja hyvää. Työntekijä voi huomata tekevänsä enemmän kuin aiemmin, mutta kotiin tuomisisiksi jää vain ärtymystä ja väsymistä.
- Ihmisaivot reagoivat ärsykkeisiin usein jo ennen kuin ihminen itse tiedostaa asiaa. Tämä on tärkeä ominaisuus, jonka avulla ihmislaji on havainnut vaaran ajoissa ja säilynyt hengissä. Edelleen ihmiselle on tärkeää huomata yllättävät tapahtumat ympärillään, kuten nopeasti lähestyvä hälytysajoneuvo, tai tielle juokseva eläin, Sokka vinkkaa.
Stressi mahdollisuutena
Stressin vaikutukset aiheutuvat muistakin tekijöistä kuin sen aiheuttajista tai kestosta. Stressillä on haittavaikutuksia eikä se ole aina hyväksi. Toisinaan stressin aiheuttajiin tulee puuttua, sillä liika on liikaa ja liian kuormittaviin työolosuhteisiin tulee etsiä ratkaisuja. Valmiiksi kestämättömissä tilanteissa työntekijän ei tule vain jaksaa ja jaksaa eikä vaikeita tunteita kannata lakaista maton alle, ja teeskennellä kaiken olevan kunnossa, kun näin ei ole.
- Se mitä kulloinkin stressistä ajattelee, vaikuttaa siihen, mitä pitää totena ja mitä odottaa seuraavaksi tapahtuvaksi. Pahimmillaan ajatukset voivat alkaa toimia itseään toteuttavina ennusteina vahvistaen sitä, mitä ihminen eniten odottaa tapahtuvaksi niin hyvässä kuin pahassa. Jotkin ajatukset vievät ihmistä eteenpäin, toiset taaksepäin. Ajatukset vahvistavat joko toivoa tai epätoivoa. Kun stressin näkee mahdollisuutena oppia, kehittyä tai selviytyä vaikeuksista, voi todennäköisemmin toimia tavoilla, joista seuraa jotain hyvää, vaikka stressiä aiheuttanut tilanne ei muuttuisi, Sokka avaa ajattelutapojen vaikutuksia.
Kun käsitys siitä että stressi vie eteenpäin, vahvistuu, ihminen oppii kohtaamaan stressin viisaammin ja hyödyntämään sitä.
- Tutkimusten mukaan kolmen askeleen lähestymistapa (tunnista stressi, hyväksy stressi ja käytä stressi hyödyksi) on helposti toteutettava ja vaikuttava keino vahvistaa stressinsietokykyä. Askeleet avaavat uuden suunnan, jossa muutos syntyy toiminnan ja kokemusten kautta. Kohtaamalla arjen ja työn yllättäviä stressitilanteita ja pysähtymällä havainnoimaan omia reaktioitaan alkaa rakentua ymmärrys siitä, miten toimii ja ajattelee, sekä miten voisi toimia toisin, kannustaa Sokka.