Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja samalla kasvaa tarve ravitsemukselle, joka tukee toimintakykyä, hyvää terveyttä ja arjessa pärjäämistä. Ammattikeittiöissä tehtävä työ on tässä kehityksessä avainasemassa. Koteihin, palvelutaloihin ja sairaaloihin valmistettava ruoka vaikuttaa suoraan ikääntyneiden hyvinvointiin. Hyvin suunniteltu ateria voi ehkäistä vajaaravitsemusta, tukea lihaskuntoa ja edistää kokonaisvaltaista terveyttä.
Proteiinikeskustelussa unohtuu ikäihmisten todellinen tilanne
Proteiinin saanti ja erilaisten proteiinia sisältävien tuotteiden tarpeellisuus ovat nousseet viime aikoina esille julkisessa keskustelussa. Valtaosa suomalaisista saakin proteiinia riittävästi tavallisesta ruokavaliosta. Keskustelussa on kuitenkin unohtunut se, että tutkimusten mukaan ikääntyneiden ravitsemustila Suomessa on usein heikentynyt. Ikääntyessä ruokailuun liittyvät haasteet lisääntyvät muun muassa heikentyneen ruokahalun, yksinäisyyden, sairauksien ja lääkitysten vaikutuksesta.
”Ikääntyessä elimistön kyky hyödyntää proteiinia heikkenee.”
Kun ruokahalu heikkenee ja annoskoko pienenee, erityisesti proteiinin saanti jää ikäihmisillä helposti alle suositusten. Suomalaisten ikääntyneiden ravitsemustilaa kartoittaneet väitöstutkimukset osoittavat, että jopa 75 prosenttia ikääntyneistä saa proteiinia suosituksia vähemmän, asumismuodosta riippumatta. Ikääntyessä elimistön kyky hyödyntää proteiinia heikkenee ja lihasmassan menetys kiihtyy, minkä vuoksi proteiinin tarve kasvaa iän myötä.
Suositusten mukaan yli 65-vuotiaiden tulisi saada ravinnostaan noin 1,2–1,4 grammaa proteiinia painokiloa kohden vuorokaudessa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu useimmilla. Lisäksi pitkä sairastaminen ja leikkauksista toipuminen lisäävät proteiinin tarvetta entisestään.
Proteiinitesti helpottaa proteiinin saannin arviointia
Ikäihmiset eivät välttämättä aina tiedä, mitkä ruoka-aineet ovat hyviä proteiinin lähteitä. Tämä voikin ennestään lisätä haasteita riittävän proteiinin saannin turvaamiseksi. Monet ikääntyneet uskovat syövänsä monipuolisesti ja riittävästi, mutta käytännössä proteiinin saanti jää reilusti alle suositusten.
Gery ry:n kehittämä proteiinitesti tarjoaa käytännöllisen ja helpon ratkaisun ikääntyneiden proteiinin saannin arviointiin. Testi auttaa määrittämään, kuinka paljon proteiinia ikääntynyt tarvitsee ja kuinka hyvin päivittäinen saanti tällä hetkellä toteutuu.
Proteiinitestistä on saatavilla sekä paperiversio että digitaalinen versio, mikä tekee sen käytöstä joustavaa eri toimintaympäristöissä. Paperiversion voi tilata Gery ry:n sivuilta: https://www.gery.fi/julkaisut/proteiinitesti/. Proteiinitestin digiversio on käytettävissä Duodecimin Terveysportissa, Vanhusten hoiva ja hoito -tietokannassa: Proteiinilaskuri ikääntyneille – Duodecim.
Hyvä ravitsemustila tukee toimintakykyä ja terveyttä
Ikääntyneiden ravitsemustila on tiiviissä yhteydessä toimintakykyyn, aivoterveyteen ja elämänlaatuun. Säännöllinen, riittävä ja monipuolinen syöminen pitää yllä hyvää vireystilaa, jaksamista ja toimintakykyä. Hyvä ravitsemustila tukee kotona asumista ja nopeuttaa sairauksista toipumista.
Riittävä proteiinin saanti yhdistettynä säännölliseen liikuntaan vahvistaa lihasvoimaa ja tasapainoa ja ehkäisee kaatumisia. Riittävä proteiinin saanti onkin yksi ikääntyneiden ravitsemuksen kriittisimmistä osa-alueista, sillä proteiinilla on keskeinen merkitys lihaskunnon ylläpitämisessä, toimintakyvyn turvaamisessa, vastustuskyvyn vahvistamisessa ja sairauksista toipumisessa.
Liian vähäinen energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saanti puolestaan kiihdyttää lihaskatoa ja haurastumista, minkä seuraukset näkyvät arjessa vaikeutena nousta tuolilta, hidastuneena liikkumisena, heikentyneenä tasapainona ja lisääntyneenä kaatumisriskinä. Sairaalahoitojaksot saattavat pitkittyä ja kotona asuminen vaikeutuu.
Käytännön vinkit proteiinin saannin lisäämiseksi
Käytännössä proteiinin saantia voidaan lisätä ikääntyneiden ruokavaliossa pienillä ja arkisilla valinnoilla. Proteiinia sisältäviä ruoka-aineita on hyvä sisällyttää päivän jokaiselle aterialle ja välipalalle. Välipalat ovat usein tärkeässä asemassa proteiinintarpeen täyttämisessä, sillä ne maistuvat usein ikääntyneille paremmin kuin suuremmat ateriat.
Proteiinin lisääminen annokseen voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäämällä puuroon maitoa, soijajuomaa, rahkaa tai raejuustoa, leivälle juustoa, kananmunaa tai tofua sekä keittoihin ja laatikkoruokiin riittävästi kalaa, kanaa, lihaa tai palkokasveja. Moni ikääntynyt ei jaksa syödä suuria annoksia, jolloin proteiinin tiivistäminen tuttuun ruokaan on usein tehokkaampaa kuin annoskoon kasvattaminen. Proteiinirahkat, -vanukkaat, -juomat ja -jauheet sekä täydennysravintovalmisteet voivat olla helppoja ja käteviä tapoja lisätä proteiininsaantia, jos ruokahalu on heikentynyt.
Proteiinia sisältäviä ruoka-aineita on hyvä sisällyttää päivän jokaiselle aterialle.”
Kylmät ruuat saattavat myös maistua lämpimiä paremmin. Purentaongelmat ja nielemisvaikeudet lisääntyvät iän myötä, mikä on otettava huomioon aterioiden suunnittelussa. Vähän pureskelua vaativia ruokia, kuten kiisseleitä, puuroja, keittoja, pirtelöitä ja smoothieita, on yleensä helpompi syödä. Myös pehmeät ruokavaihtoehdot, kuten munakkaat, kalaruoat ja haudutetut ruuat, sopivat monille ikääntyneille.
Aistien herättely, yhteisöllisyys ja yksilölliset valinnat keskiössä
Maku- ja hajuaistin heikentyminen iän myötä vaatii ruoanvalmistukselta erityistä panostusta. Ikääntyneet hyötyvät ruoan aisteja aktivoivista elementeistä, kuten selkeistä mauista, riittävästä maustamisesta sekä houkuttelevista väreistä ja annoksista. Ruokailutilanteen tunnelma on yhtä tärkeä kuin itse ruoka. Ystävällinen palvelu, rauhallinen ympäristö ja yhteisöllisyys lisäävät syömisen mielekkyyttä ja ruokahalua.
”Ammattikeittiön tekemät valinnat voivat konkreettisesti vähentää hoidon tarvetta.”
Jokaisella ikääntyneellä on omat makumuistonsa ja tottumuksensa. Siksi on tärkeää, että ruokailuissa huomioidaan eri vaihtoehdot joustavasti, kuullaan asiakkaiden toiveita ja huomioidaan erityisruokavalioiden sujuva toteutus. Kun asiakas kohdataan yksilönä, ruokailu tukee terveyttä ja toimintakykyä ja tuo iloa ja turvallisuutta arkeen. Ammattikeittiön tekemät valinnat voivat siis konkreettisesti vähentää hoidon tarvetta ja lisätä ikäihmisten itsenäisyyttä. Kun ruoka on ravitsevaa, maistuvaa ja oikeanlaista, se on yksi vaikuttavimmista hyvinvointiteoista, joita voimme ikääntyneille tarjota.