Ajankohtaista

Ajankohtainen KasvisPro-hanke yllyttää positiiviseen kasvisruokakeskusteluun ja aktiivisiin toimiin kasvisruuan lisäämiseksi joukkoruokailussa. Ruokapalveluammattilaisille suunnattu KasvisPro-koulutusohjelma on edennyt käytännön reseptityöpajoista kevään-24 aikana järjestettäviin verkkotyöpajoihin. Ensimmäisessä työpajassa kuultiin kertaus kasvisruokailua tukevista ilmastostrategioista ja kansallisista vastuullisuustavoitteista, jotka yksimielisesti kannustavat kohti kasvisvoittoista ruokavaliota. Työapajan avannut erityisasiantuntija Auli Väänänen MMM:stä

Ammattikeittiöosaajat ry ja John Nurmisen Säätiö haastavat ammattikeittiöosaajat suunnittelemaan itämeriystävällisiä ohjeita! Kisassa palkitaan ideat, jotka kunnioittavat itämerellistä ruokaperinnettä, huomioivat ravitsemussuositukset ja innostavat käyttämään Itämeren ympärillä viljeltyjä tai kasvavia raaka-aineita. Itämeren ruokavalion raaka-aineet: palkokasvit, juurekset, sipulit, täysjyvävilja, pikkukalat, marjat ja sienet ovat tutkitusti terveellisiä ja asiakkaille

Hyvät julkisten ruokapalveluiden toimijat! Alla kutsu 7.2.2024 ärjestettävään StratKIT+ projektin verkossa järjestettävään loppukonferenssiin. Tapahtuman kielenä toimii englanti ja Suomen aikaa tapahtuma järjestetään klo 10:30 – 13:00.Tästä pääset Ilmoittautumaan ja katsomaan ohjelman. Olette lämpimästi tervetulleita kuulemaan mm. hankkeessa kehitetyistä uusista kestävien julkisten aterioiden toimintaohjeista ja

Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan vuonna 2020 kaikesta Suomessa syntyneestä ruokahävikistä ravitsemispalveluiden ruokahävikin osuus oli 17 %. Tämä tarkoittaa kokonaisuudessaan 61 miljoonaa kiloa, ja yhtä asukasta kohti 11 kiloa ruokahävikkiä vuodessa. ¹ Ruokahävikin vähentämiseksi Suomi on sitoutunut yhtenä EU-maana YK:n Agenda 2030 tavoitteeseen puolittaa ruokahävikin määrä ketjun

Teksti: Marjut Huhtala, Kuvat: Jukka Pelkonen Julkisissa ruokapalveluissa vastuulliset toimintatavat on otettu tosissaan ja pitkään. Nyt niitä voidaan entisestään vauhdittaa uuden vastuullisuusohjelman avulla. Vastuulliset ruokapalvelut-hankkeen loppuseminaarissa julkaistua vastuullisuusohjelmaa työstettiin kolmen vuoden ajan kymmenen eri ruokapalveluorganisaation kanssa. Hankkeen aikana toimijat ammensivat tietoa asiantuntijapuheenvuoroista vastuullisuuden

Teksti: Krista Korpela-Kosonen Hyvä työilmapiiri rakentuu työpaikan arjessa. Se on työkaverin huomioimista ja arvostusta sekä yhteisten tavoitteiden jakamista. Ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisessa ilmapiirissä saamme tehdä päivittäisen työmme. Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa muun muassa työmotivaatioon, työssä jaksamiseen ja viihtymiseen sekä työhön sitoutumiseen. ”On

KasvisPro-hanke tarjoaa tuhdin tietopaketin kasvisruokailun teoriaa ja käytännön kasvisruokakokkausta testatuin reseptein. Kasvisruokailun järjestäminen joukkoruokailussa ei ole aivan yksinkertaista. Pitää löytää reseptejä ja valmistaa sellaisia kasvisruokia, jotka toimivat monissa eri valmistusmenetelmissä, kestävät lämpösäilytystä, näyttävät houkuttelevilta ja ennen kaikkea maistuvat asiakkaille. Kasvisproteiinin saatavuus ja hinta sekä

Vuoden -23 Ammattikeittiöosaaja on kokki Päivi Korpi-Kaija Kurikan kaupungin ruokapalveluista. Korpi-Kaija toimii vastuukokkina Jurvan yhtenäiskoulun oppilasravintolassa huolehtien tiiminsä kanssa neljänsadan oppilaan ja sadan päiväkotilapsen päivittäisestä ruokailusta. Tittelitunnustus julkistettiin Ammattikeittiöosaajien syysseminaarissa Helsingissä 24.10.2023. Kuva: Tomi Setälä Neljänkymmenen vuoden työuran tehnyt, ruokapalvelualan

Motiva julkaisi kesäkuussa-23 luonnon monimuotoisuutta tukevat elintarvikehankintojen vastuullisuuskriteerit. Kriteerien päivitystyö on tehty maa- ja metsätalousministeriön (MMM) toimeksiannosta vuoropuhelussa tilaajien, toimittajien ja keskeisten sidosryhmien kanssa. ”Luonnon monimuotoisuus on sama asia kuin kaikki elämä maapallolla ja kaikki ekosysteemit, joista olemme riippuvaisia”, muotoili Gaia Consulting

Maailmansodan aikaan säädettiin laki, joka velvoitti kansakoululaitoksen järjestämään oppilaille riittävän ja maksuttoman aterian – ensimmäisenä maana maailmassa. Ajankohdan olosuhteiden takia lakiin kirjattiin kuitenkin mahdollisuus viiden vuoden siirtymäaikaan, ja vuotta 1948 pidetäänkin maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena. Nyt, suomalaisen kouluruokailun täyttäessä 75 vuotta, on maksuton ruoka koulupäivän aikana