Uuden työaikaisen ruokailusuosituksen tavoitteena on ylläpitää hyvää työkykyä ja parantaa työikäisten ravitsemusta. Henkilöstöravintolassa on helppo tehdä terveyttä edistäviä ruokavalintoja.
Ruokatottumuksilla voi vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Siksi työaikaiselle ruokailulle on nyt Suomessa laadittu oma suosituksensa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan helmikuussa julkaisema suositus perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin, tutkimustietoon eri ammattien erityispiirteistä sekä hyviin käytäntöihin.
”Työaikaisen ruokailun toteutukseen liittyy erilaisia haasteita riippuen toimialasta ja työpaikasta. Ratkaisevaa on esimerkiksi se, onko terveyttä edistävää ruokaa saatavilla ja onko ruokataukojen pitämiseen ylipäätään mahdollisuutta. Suositus antaa käytännöllisiä ohjeita ruokailun toteuttamiseen erityyppisissä töissä ja haastavissakin olosuhteissa”, kertoo suositustyöryhmän puheenjohtaja Nina Halonen. Hän työskentelee Espoo Cateringissa ravitsemusasiantuntijana.
Säännöllisyys pitää vireessä
Työaikaisen ruokailusuosituksen tavoitteena on parantaa työikäisten ravitsemusta, ylläpitää hyvää työkykyä sekä lisätä terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia. Työikäisillä suomalaisilla on useita ravitsemushaasteita, jotka heikentävät työkykyä ja lisäävät kroonisten sairauksien riskiä.
Kuvassa: Nina Halonen, Kuva: Viivi Handolin
”Valtaosa työikäisistä syö liian vähän kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljoja, mutta liikaa punaista lihaa ja prosessoituja lihavalmisteita. Lähes kaikki saavat ruokavaliostaan liikaa suolaa ja kovaa rasvaa, mutta suositeltua vähemmän kuitua”, Halonen summaa.
Työkykyä edistää kasvipainotteinen ruokavalio, johon kuuluu runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä täysjyväviljatuotteita, kalaa ja pehmeitä rasvoja. Säännöllinen syöminen ylläpitää hyvää työvireyttä ja tukee työssä jaksamista.
”Sopiva ateriarytmi on yksilöllinen, mutta useimmille sopii 3–6 ruokailukertaa päivässä. Aterioiden koostamisessa kannattaa hyödyntää lautasmallia, joka ohjaa monipuoliseen syömiseen. Myös riittävä juominen työpäivän aikana on tärkeää.”
Hyviä valintoja henkilöstöravintolassa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimman Terve Suomi -tutkimuksen mukaan työikäinen suomalainen syö lounasta yleisimmin kotona tai nauttii lounaaksi eväitä työpaikalla. Kolmanneksi yleisin lounaspaikka on henkilöstöravintola.
Halosen mukaan henkilöstö- ja lounasravintolat ovat avainasemassa terveyttä edistävän työaikaisen ruokailun toteuttamisessa.
”Ruokapalvelut toteuttavat parhaimmillaan asiakkaan oikeutta saada maistuva ateria, joka edistää terveyttä, hyvinvointia ja työssä jaksamista”, Halonen sanoo.
Tutkimusten mukaan henkilöstöravintolassa lounastavat tekevät ruokavalintoja, jotka ovat lähempänä ravitsemussuosituksia verrattuna muualla lounastaviin. Esimerkiksi työikäiset miehet valitsevat henkilöstöravintolassa useammin tuoreita kasviksia ja kalaruokia kuin muissa lounaspaikoissa ruokailevat.
Enemmän kasviksia
Helsinkiläisessä Sodexon lounasravintolassa on talvisena tiistaina katettu tarjolle japanilaisittain maustettuja kanapyöryköitä sekä värikästä härkisvuokaa, jolle makua antavat harissa ja tuoreet yrtit. Runsaasta salaattipöydästä voi poimia lautaselle muun muassa erilaisia salaatteja, hunajaporkkanoita, yrttimarinoituja kasviksia ja paahdettuja kikherneitä.
”Ravintoloissamme salaatti ja kasvisruoka löytyvät linjastosta aina ensimmäisenä. Pyrimme mahdollistamaan asiakkaille niiden helpon valinnan”, kertoo Sodexo Suomen ruokapalveluiden kehityspäällikkö Sanna Närhinen.
Närhinen pitää tärkeänä, että työaikaisesta ruokailusta on nyt annettu virallinen suositus. Hän korostaa, että henkilöstöravintolasta ravitsemussuositusten mukaisen ateriakokonaisuuden pystyy valitsemaan helposti.
”Buffetruokailusta jokainen pystyy koostamaan omaan ruokavalioonsa sopivan aterian”, Närhinen sanoo.
Sodexon ruokapalveluissa on vuodesta 2024 lähtien tehty määrätietoista työtä kasvisten osuuden lisäämiseksi aterioissa. ”Kasvisruokaa on päivittäin tarjolla ja punaista lihaa on vähennetty ruokalistalla. Moniin liharuokiimme lisätään nykyään esimerkiksi palkokasveja, jolloin lihan määrää on mahdollista vähentää ilman, että proteiinin määrä laskee.”
Närhisen mukaan osalla ihmisistä on edelleen vahva ennakko-oletus, ettei kasvisruoka voi olla hyvää. ”Ennakkoluulojen yli päästään, kun ihmisillä on mahdollisuuksia kokeilla kasvisruokaa. Ruokapalvelut ovat avainroolissa, että ihmiset oppisivat syömään enemmän kasviksia.”
Salaattipöytä vahvistaa laatumielikuvaa
Sodexolla on Suomessa noin 130 ravintolaa. Närhisen mukaan ruokailijoiden makumieltymyksissä on jonkin verran alueellisia eroja, mutta kaikkialla parhaiten maistuvat kuitenkin kotiruokatyyppiset ateriat.
”Tuttuja kotiruokia modernisoimalla niihin saadaan lisää kiinnostavuutta”, Närhinen sanoo.
Salaattipöydän merkitys korostuu kaikkialla. Sodexossa on huomattu, että kiinnostava ja vaihteleva salaattipöytä on ratkaisevassa roolissa siinä, miten hyväksi ja laadukkaaksi ruokailijat arvioivat ravintolan lounastarjonnan.
Ruokalistan houkuttelevuuteen täytyy panostaa, jotta lounastajat saadaan saapumaan lounasravintolaan. Sodexossa hyödynnetään tuotekehitystiimissä laadittuja runkoruokalistoja, joita modifioidaan paikallisesti ravintolan tarpeiden mukaan.
”Se antaa mahdollisuuden rakentaa ruokalistasta toimiva ja kiinnostava juuri kyseisen ravintolan asiakaskunnalle. Asiakas valitsee usein vahvasti ruokalistan perusteella, minne hän haluaa mennä syömään”, Närhinen perustelee.
Spontaania palautetta
Sodexossa seurataan tarkasti, millaiset ruoat asiakkaille parhaiten maistuvat. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan vuosittain, ja säännöllisten suosikkiruokakyselyiden perusteella järjestetään suosikkiruokapäiviä ja -viikkoja.
”Eniten tulee kuitenkin spontaania palautetta henkilökunnalle. Se antaa meille elintärkeää tietoa siitä, mihin asiakkaat ovat tyytyväisiä.”
Etätyön yleistyminen on saanut aikaan sen, että ruokailijamäärien ennakointi on aikaisempaa haastavampaa. Maanantaisin ja perjantaisin Sodexon ravintoloissa on yleensä vähemmän ruokailijoita kuin muina viikonpäivinä.
”Meillä on hyvät raportointijärjestelmät ja ennusteemme menevät yleensä aika hyvin jiiriin. Jos hävikkiruokaa jää, paikoin myymme sitä asiakkaille mukaan. Käytäntö on hyvin suosittu. Osa toimipaikoistamme lahjoittaa ruokaa myös hyväntekeväisyyteen.”
Vinkkejä ravitsemussuositusten mukaiseen tarjontaan ruokapalveluissa ♥
- Monipuolinen ja vaihteleva salaattipöytä, joka on sijoitettu linjaston alkuun.
- Salaatin kanssa kasviöljypohjaisia salaatinkastikkeita ja ripotteeksi siemeniä.
- Lämpimiä kasvislisäkkeitä lisäämään kasvisten käyttöä.
- Säännöllisesti papuja, herneitä ja linssejä sellaisenaan tai osana ruokia.
- Kasvisruokaa tarjolla päivittäin.
- Kalaruokia tarjolla vähintään viikoittain.
- Viljalisäkkeinä täysjyväohraa, -kauraa, -vehnää tai viljaseoksia.
- Perunaa sellaisenaan tai osana ruokia.
- Vähemmän suolaa sisältäviä täysjyväisiä ja runsaskuituisia leipiä.
- Leipärasvaksi Sydänmerkki-kriteerit täyttävää levitettä.
- Ruokajuomaksi vettä, täydennettyä kasvijuomaa, rasvatonta maitoa tai piimää.
Lähde: Työaikainen ruokailusuositus (VRN ja THL 2026)