KasvisProEdu- hankkeen kevään live-koulutukset saavuttivat suurta suosiota eri puolilla Suomea. Innokkaiden osallistujien mielestä parasta antia koulutuspäivissä ovat olleet yhteiset keskustelut kollegoiden kesken ja mahdollisuus saada uusinta tietoa kasviproteiineista ja toimivista kasvisruokaohjeista.

Turun koulutuksessa oli esillä monipuolinen kattaus yritysten kasvisreseptiikaa ja tuote-esittelyjä. Kurssilaiset pääsivät maistelemaan yhteistyökumppaneiden uutuustuotteita ja hyväksi koettuja makuja päivän muun ohjelman lomassa.
Ruokakasvatuksesta se kaikki lähtee
Turun koulutuspäivän johdannoksi tuntiopettaja Leena Arjanne taustoitti ruokakasvatuksen merkitystä kasvisruokailun edistämisessä. Hän nosti esille tuttuja ruokakasvatuksen haasteita ja kannusti kuulijoita miettimään omaa rooliaan ruokakasvattajana. Arjanne kannusti laajentamaan kasvisruoan mahdollisuuksia kunkin ruokapalvelun omista lähtökohdista käsin. ” Vegaanisuuteen pyrkiminen ei välttämättä ole se tavoitetila, jota kannattaa ensimmäiseksi kilvoitella. ”Ensimmäiseksi askeleeksi voisi laittaa esimerkiksi pienemmän määrä eläinproteiinia ruokatarjonnassa.”
Hän nosti myös esille aistilähtöisen ruokakasvatuksen ja SAPERE-menetelmän. ”Arjessa on hyvä luoda kasvisten ja kasvisruoan maisteluun altistavia tilanteita ja muistettava, että muutos käyttäytymisessä tapahtuu hitaasti. Lapset tarvitsevat keskimäärin 10-15 maistelukertaa, jotta uusi maku voidaan omaksua.”
Ruokapalveluissa on monta tapaa olla läsnä arjen ruokakasvatustilanteissa. Ruokakasvatus kattaa paitsi itse ruoan, myös koko ruokaympäristön tunnelmineen, ruoan sijoitteluineen ja äänimaailmoineen sekä jatkuvan vuorovaikutuksen asiakkaiden ja näiden sidosryhmien kanssa, muistutti Arjanne.
Ruokakasvatus oli myös yksi päivän ”porinapöytien” keskustelunaiheista. Alla kurssilaisten tärppejä ruokakasvatus-aiheeseen liittyen.
Ruokakasvatuskeinoja kasvisruokailuun:
- ruoat ja raaka-aineet komponentteina esille
- positiivinen ruokapuhe ja maistamiseen kannustaminen
- mallikäyttäytyminen
- ruokien inspiroiva ja houkutteleva esittely (järjestys, värit, koristelu)
- aikuisten esimerkki
- sesonkiajattelu; opetellaan tunnistamaan kauden kasvikset
- otetaan käyttöön jokin ruokakasvatusmenetelmiä (esim. SAPERE)

Turun koulutuspäivän kulusta vastasivat KasviProEdu-hankkeen Seamkin hanketoimijat Leena Arjanne ja Mira Björkbacka.
Ruokapalveluissa on vahva motivaatio tarjota kasvisruokaa
Pääsimme haastattelemaan kahta aktiivista ammattilaista kasvisruokailun edistämisestä omissa ruokapalveluissa.
Outi Henttula Maskun kunnasta oli lähtenyt kurssille hakemaan uusia kasvisruokaideoita ja lisäoppia työpaikalle vietäväksi. Henttula oli iloinnut jo ensimmäisen vaiheen KasvisPro-hankkeen tarjoamasta vastaavanlaisesta kurssipäivästä. Maskussa kasvisruokaa tarjotaan kerran viikossa kaikille oppilaille ja päiväkotilapsille. Suurimmaksi haasteeksi on muodostunut oppilaiden asenteisiin vaikuttaminen: miten saada koululaiset rohkeasti maistamaan kasvisruokaa. Koska tuotekehitykseen on rajallisesti resursseja pienemmissä kunnissa, toivoo Henttula mahdollisimman testattua ja toimivaa reseptiikkaa elintarviketeollisuudelta ja kasviproteiinien jalostajilta. ”Uusien tuotteiden ja ruokaohjeiden olisi hyvä olla mahdollisimman käyttövalmiita”, vinkkaa Henttula.

Satu Koli Liedon kaupungin ruokapalveluista oli saanut Ammattiliitto JHL:n kautta vinkin Turun tilaisuudesta. Sekä luottamusmies että oma esihenkilö olivat kannustaneet hakemaan mukaan kasvisruokapäivään. Satu totesi, että ruokapalveluilla on kyllä tietoa kasvisruosta, mutta sidosryhmillä puolestaan ei. Juuri sidosryhmät kuten varhaiskasvatushenkilöstö tarvitsivat ajankohtaista tietoa kasvisruokailusta. Satu kertoi Liedon kaupungilla olleen kasvisruokavaihtoehdon kouluissa tarjolla jo seitsemän vuotta. ”Kannustamme aktiivisesti opettelemaan uusia makuja.” Koli on myös pohtinut miten saataisiin perheet syömään enemmän kasviksia ja kasviperäisiä proteiineja. ”Jos perheissä opittaisiin syömään terveellisemmällä tavalla, se lisäisi myös koululounaan menekkiä.”
Koulutuspäivään osallistuminen oli Sadun mielestä erittäin antoisaa. Erilaisia makuja ja mielenkiintoisia kasviproteiinituotteita on ollut paljon esillä. Tärkeää tietoa on saanut myös siitä, miten loihtia kasvisruoat maistuvaksi ja miten erilaisilla mausteilla voi lisätä houkuttelevuutta
” Ilman tällaisia tilaisuuksia, olisi huomattavasti haastavampaa ehtiä arjessa tutustua laajaan kirjoon tuotteita.”
Vinkkejä viestintään
Porinapöydissä nousi vahvasti esille monet viestinnälliset keinot kasvisruokailun edistämiseksi. Jotta viestintä saa kaikupohjaa, täytyy itse tuotteen eli kasvisruoan olla kunnossa, summattiin keskusteluissa. Jos maku on kohdillaan, kerrotaan tästä mieluusti myös kaverille ja kasvisruokailun ilosanoma lähtee kiertämään. Puhuttiin myös uudenlaisesta konseptista nimeltä ”kielletty kasvisruoka”. Nythän oppilaat kokevat, että kouluruoan vastapainona niin sanottu pikaruoka on usein se maistuvampi vaihtoehto. Kasvisruokaan olisi hyvä saada ripaus samankaltaista ”kiellettyä kiinnostavuutta” jolloin se alkaisi houkutella. Kiinnostavuus voisi lisääntyä vaikka maustamisen kautta tai jo valmiiksi tuttua ruokaa jalostamalla oppilaille mieluisaan kasvisruokamuotoon.
Kasvisruokaa komppaavia viestintäkeinoja:
- nojataan testattuun ja toimivaan reseptiikkaan- maku on aina ykkösasia
- hyödynnetään monia viestintäkanavia ja huomioidaan asiakaskunta
- valjastetaan käyttöön termi ”kielletty kasvisruoka”
- luodaan oma kasvisruokabrändi
- tarinallistetaan tarjottava kasvisruoka ja/tai käytetty kasviproteiini
- hyödynnetään paikallislehdet- niitä luetaan tarkasti
- tehdään reippaasti some-viestintää nuoret mukaan ottaen
- osallistetaan asiakkaat viestintätyöhön
Tuotekehitykseen kannattaa panostaa
Tuotekehityksessäkin ohjaava tekijä on maku. Pohdittiin myös, että uusi maku on helpompi vastaanottaa, kun kehitysvaiheen reseptit pyöräytetään ensin maisteluraatien kautta. Keskusteluissa nousi vahvasti esille ammattiylpeyden merkitys. Kasvisruokaosaaminen on taitolaji ja kasvisruokien valmistus on usein vaativampaa kuin niin sanotun sekaruoan. Lisää haastavuutta tuo kasvisruoan hennompi perusmaku ja raaka-aineiden vähärasvaisuus tai rasvattomuus. Onkin osattava hyödyntää erilaisia raaka-aineita ja ymmärrettävä niiden soveltuvuus esimerkiksi kylmävalmistukseen.
♥ Moni koulutukseen osallistunut lähti kotimatkalle inspiroituneena ja osaamiseensa uutta uskoa saaneena.
Oli helpottavaa huomata kollegoiden kamppailevan samojen haasteiden parissa.
***
KasvisProEdu-Turun koulutuksessa mukana olleet yritykset:
Paulig Pro, Valio Aimo, Helsingin mylly, Baba Foods Oy, Unlimited Foods Oy, Meeat Food Tech Oy, Rainingon Luomutila Oy, Voima-Papu Finland Oy, Vihreä Härkä.

Kuvassa Turun päivän kurssilaisia, yrityskumppaneita ja hanketoimijoita.
***
Tutustu keväällä avattuihin KasvisProEdu www-sivuihin. Sivuilta löydät linkkejä koulutusaineistoihin ja testattuun reseptiikkaan. Sivut täydentyvät vuoden-26 aikana.
https://kasvispro.fi/
