Asikkalassa on mietitty monenlaisia keinoja lisätä oppilaiden osallisuuden kokemusta kouluruokailussa. Viime syksynä aloitettu maksuton välipalatarjoilu on kerännyt paljon kiitosta.
Kansainvälisesti ainutlaatuiseen suomalaiseen kouluruokailujärjestelmään liittyy monista vahvuuksista huolimatta myös uudistus- ja kehittämistarpeita. Maa- ja metsätalousministeriö asetti lokakuussa 2021 työryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaisen kouluruuan kehittämisohjelman, joka julkistettiin viime vuoden lopulla.
Tukipalvelupäällikkö Minna Pettinen
Kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä kouluruuan arvostusta ja kouluruokailuun osallistumista sekä kehittää kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä. Ohjelmassa on lisäksi etsitty ratkaisuja, joiden pohjalta välipala voidaan tuoda osaksi kouluruokailua.
Tukipalvelupäällikkö Minna Pettinen Asikkalasta pitää kehittämisohjelman tavoitteita hyvinä ja arvokkaina. Päijät-Hämeessä sijaitsevassa reilun 8000 asukkaan kunnassa kouluruokailun kehittämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä jo vuosia. Monet kouluruokaohjelmassa esille nostetut tavoitteet ovat Asikkalassa arkipäivää.
”Viime syksynä meillä aloitettiin maksuton välipalatarjoilu kaikille peruskoulun ja lukion oppilaille. Erilaisia kokeiluja tehtiin jo edellisenä talvena”, Pettinen kertoo.
Hyväksi käytännöksi on osoittautunut hedelmä- tai kasvisvälipala, sillä sen valmistelu ei vaadi keittiöltä erityistä työpanosta. Kustannusten hallinnassa on ollut etua EU:n kouluhedelmätuesta.
Kouluruokailun malliannos ala´Asikkala.
Alakouluissa välipala tarjotaan aamu- tai iltapäivällä opettajan määrittelemän tarpeen mukaan. Jos aamuun osuu esimerkiksi liikuntatunti, sen jälkeen on hyvä haukata pientä välipalaa. Yläkoulussa ja lukiossa välipala jaetaan oppilaille iltapäivän aikana.
”Välipalatarjoilusta on tullut paljon hyvää palautetta. Se on osoittautunut hyödylliseksi tavaksi tukea oppilaiden hyvinvointia ja jaksamista.”
Listalla lempiruokia
Asikkalan kunnassa on yhteensä noin 1200 peruskoulun ja lukion oppilasta. Isojen vesistöjen ympäröimässä kunnassa välimatkat ovat pitkiä ja monet oppilaat kulkevat koulumatkat koulukyydillä. Asikkalassa on kolme pienempää kyläkoulua sekä kolme isompaa koulua kunnan keskuksessa Vääksyssä. Kouluruokaa valmistetaan kolmessa keittiössä, joista yksi on kahden koulun yhteinen. Käytössä on seitsemän viikon kiertävä ruokalista.
”Olemme kymmenen viime vuoden ajan vähitellen uudistaneet listaa siten, että se rakentuu nyt pääosin oppilaiden lempiruokien varaan. Esimerkiksi suositut lihapullat, makaronilaatikko, uunimakkara ja jauhelihakastike löytyvät listalta. Ne ovat ruokia, joiden tiedämme varmasti maistuvan.”
Asiakkalan kouluruokailussa on ”viherrytty” ja lisätty kasvisruuan tarjontaa jo useamman vuoden ajan sekä korvattu reseptien lihaproteiinia kasviperäisellä proteiineilla kuten fermentoidulla härkäpaputuottella.
Pettisen mukaan kouluruokalistaa on viherretty jo useamman vuoden ajan. Lihan määrää on vähennetty ja vastaavasti kasvisten määrää lisätty. Monissa perusresepteissä punaista lihaa on osittain korvattu kasviperäisellä proteiinilla, kuten esimerkiksi fermentoidulla härkäpapuvalmisteella.
Peruskouluissa ja lukiossa tarjotaan joka päivä kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toista kutsutaan Makujen maailmaksi. Se voi olla esimerkiksi monipuolisesti maustettua vokkia intialaiseen tapaan.
”Monesti kuulee kritiikkiä, että kouluruoka on liian pliisun makuista. Makujen maailma -vaihtoehtoon lisätään enemmän makua, kuten chiliä, valkosipulia ja yrttejä. Tavoitteemme on saada mahdollisimman moni maistelemaan.”
Arvostus hyvällä tasolla
Pettisen mukaan kouluruuan arvostus on Asikkalassa hyvällä tasolla. Kaikki alakoululaiset osallistuvat ruokailuun opettajansa johdolla. Yläkoululaisilla ja lukiolaisilla on vapaus valita, tulevatko he kouluruokailuun, ja arviolta noin 80–90 prosenttia heistä osallistuu ruokailuun. Pettinen kertoo, että Asikkalassa on mietitty monenlaisia keinoja lisätä oppilaiden kiinnostusta ja osallisuuden kokemusta.
”Pidän syksyn ensimmäisellä kotitaloustunnilla kaikille seiskaluokkalaisille oppitunnin, jolla käydään läpi kouluruokailun periaatteita. Kaikki seiskat pääsevät katsomaan, mitä ruuanvalmistus koulukeittiössä tarkoittaa. Kahdeksasluokkalaiset tekevät 1–2 päivän TET-harjoittelun koulun keittiössä. Se on yleensä ollut viimeinen askel, jonka jälkeen lähes kaikki käyvät kouluruokailussa. Kun on itse päässyt keittiöön ruokaa valmistamaan, syömisestä on kiinnostuttu ihan eri tavalla.”
Asikkalassa on panostettu myös makuraadin toimintaan. Raadissa on mukana eri luokkien edustajat ja se pääsee maistelemaan ja valitsemaan kouluruokailun tarjoomaa, kuten vaikkapa salaattikastiketta tai pehmeää leipävalikoimaa.
Koulujen oppilaskunnan edustajat ovat mukana arvioimassa ruokalistaa. Alakoululaiset saavat toimia ruokajärjestäjinä ja he voivat valvoa kouluruokailussa esimerkiksi astianpalautusta. Yläkoululaisilla on mahdollisuus osallistua kouluruoka-agenttien toimintaan. Kouluruoka-agentit ovat kouluruokailusta kiinnostuneita nuoria, jotka saavat osallistua ruokalistasuunnitteluun sekä erilaisten teemojen ja tapahtuminen järjestämiseen osana kouluruokailua.
Suora palaute arvokkainta
Joka toinen vuosi järjestetään asiakastyytyväisyyskysely, josta saadaan kattavasti tietoa nuorten toiveista ja ideoista. Kaikilla keittiöillä on lisäksi palautelaatikot.
”Niihin tulee palautetta harvakseltaan, sillä pienessä kunnassa oppilaat tuntevat aika hyvin keittiöhenkilökuntaa. Heille kerrottu suora palaute on kaikkein arvokkainta”, Pettinen kuvailee.
Toiveruokapäiviä järjestetään säännöllisesti. Pettinen kertoo, että aluksi oppilailta tuli toiveruokapäiviin ehdotuksia esimerkiksi pizzan ja hampurilaisten tarjoilusta.
Toivetuokapäiviä järjestetään säännöllisesti.
”Kävimme oppilaiden kanssa läpi, että meidän laitteillamme pizzasta ja hampurilaisista ei saada sellaisia kuin ne ovat ravintolassa, joten ne voisivat olla pettymys. Mieluummin teemme ruokia, joissa olemme hyviä, kuten vaikkapa keittoja tai tortilloja. Myös puurot maistuvat toiveruokina. Puuropäivinä teemme litroissa mitaten kaikkein eniten ruokaa. Riisipuuro on ykkössuosikki.”
Viestintää ja hävikin hallintaa
Pettinen kertoo, että hävikin hallintaan on paneuduttu entistä enemmän myös Asikkalassa. Koululounaalta yli jäänyttä ruokaa myydään edullisesti henkilökunnalle ja sitä lahjoitetaan myös nuorisoiltoihin, seurakunnalle ja perheille. Lautashävikin määrää seurataan päivätasolla, ja oppilaita on osallistettu sen vähennystalkoisiin.
”Biojäteastia on ruokasalissa näkösällä, jotta oppilaat paremmin oivaltaisivat, mistä biojäte koostuu. Sen seurauksena he ovat alkaneet ottaa ruokaa aiempaa tarkemmin. Pidämme säännöllisesti koulujen kesken myös hävikkibattleja, jonka voittajille on luvassa esimerkiksi jäätelöt.”
Asikkalan kouluruokailuun liittyväksi kehittämiskohteeksi Pettinen nimeää viestinnän. Hän pitää erityisen tärkeänä, että viestinnän keinoin myös oppilaiden vanhemmat saataisiin osallistettua kouluruokailuun. Käytössä on muun muassa aktiiviset somekanavat, joissa julkaistaan joka arkipäivä kuva tarjottavasta koululounaasta kotona käytävien ruokakeskustelujen pohjaksi.
”Kouluilla järjestetään lisäksi säännöllisesti perheiden iltoja, joissa tarjoamme vanhemmille ja oppilaille kouluruokaa ja annamme tietoa kouluruokailusta.”
Sosiaalinen paine aiheuttaa huolta
Asikkalassa on kiinnitetty huomiota myös tärkeään, mutta toistaiseksi julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle jääneeseen kouluruokailun kipupisteeseen: kouluruokailusta aiheutuvaan sosiaaliseen paineeseen.
”Kouluruokailu on yläkoulussa aika kaveripainotteinen tapahtuma. Jos nuorella ei ole kaveria, jonka kanssa voisi tulla ruokailemaan, sinne ei välttämättä tulla ollenkaan. Tämä on selkeästi jopa kasvava ongelma, johon olemme yrittäneet miettiä ratkaisuja”, Pettinen kuvailee.
Asikkalassa yhtenä ratkaisuideana esiin ovat nousseet pienet 1–2 hengen pystypöydät, jonka ääressä nuori voisi pistäytyä lounaalla ilman painetta siitä, että pitäisi uskaltaa mennä isompaan pöytään yksikseen istuskelemaan. Pettinen pitää ideaa kokeilunarvoisena.
”Lähdemme kokeilemaan tätä jo tämän kevään aikana.”
***
Tutustu>
Kouluruuan kehittämisohjelma
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2022:10
Saatavilla myös verkossa
Ohjelma käy läpi kouluruokaan ja kouluruokailukäytäntöihin liittyvät kehittämiskohteet
ja ehdotukset niiden kehittämiseksi.