Tvärminnen eläintieteellinen asema sijaitsee Hangossa aivan Suomenlahden suulla. Ensi vuonna 120 vuotta täyttävän aseman keittiössä valmistetaan aterioita ja kokoustarjottavia niin henkilökunnalle kuin vierailijaryhmille. Paikan asiakaskunta on jo valmiiksi ekologisesti ajattelevaa, ja ruokailuun liittyvät vastuullisuusteot otetaan kiitollisina vastaan.
Tvärminnen ruokapalveluvastaava Saara Silen on tänä syksynä voinut iloita aseman asteittaisesta vapautumisesta ulkomaailmalle tiukimpien koronarajoitusten jälkeen. Vipinää tuovat myös uudet haasteet ruokapalveluiden vastuullisuussuunnitelman tekemisessä Varuke-hankkeen myötä. Vastuullisuustyötä avittaa asemalla vastikään aloittanut ympäristökasvattaja, joka on palkattu kolmeksi vuodeksi opastamaan aseman vierailijaryhmiä ja kertomaan, miten kukin omilla valinnoillaan voi vastuullisuutta toteuttaa.
Saara Silen, kuva: Johanna Sandin
Itse tehdyillä tarjottavilla erottaudutaan
Silenin ja ruokapalvelutiimiin kuuluvien kahden kokin työpäivien sisältö vaihtelee riippuen vierailijaryhmien määristä. Joka päivä valmistetaan kuitenkin ruokalistan mukainen lounasruoka aseman henkilökunnalle. Tutkimusaseman tilat mahdollistavat myös seminaarien ja työhyvinvointipäivien järjestämisen ruokailuineen. Jopa majoittuminen on mahdollista.
Varsinaisen ruuanvalmistuksen lisäksi Silen valmistelee tilauksia, huolehtii työnjohdollisista tehtävistä ja tekee yhteistyötä muiden biologisten asemien ruokapalveluesimiesten kanssa. Parhaillaan on tekeillä yhteinen suunnitelma ruokatuotannon tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönottamisesta kaikissa Helsingin yliopiston kenttäasemien keittiöissä: Kilpisjärven ja Lammin tutkimusasemilla sekä Hyytiälän metsäasemalla.
Periaatteena on, että tarjottava ruoka olisi Tvärminnessä pitkälle kotimaisista raaka-aineista itse valmistettua. Lähituotteita on asemalla haastavaa hyödyntää, koska niitä ei ole tai niitä ei saada riittävästi läpi vuoden. Silen harmittelee: ”Hangossa viljellään vain perunaa ja kaalia. Ja vaikka meri on meistä parin metrin päässä, ei paikkakunnalla ole kuin kaksi kalastajaa, joiden saalista ei säännöllisesti ole ammattikeittiöihin mahdollista hankkia.”
Tvärminnen herkullisia tarjoiluja, kuvat: Jaana Sandin
Sen sijaan Reilun kaupan tuotteisiin ja Portaat luomuun -ohjelmaan Tvärminnessä on satsattu ja Reilun kaupan tuotteita hankitaankin Helsingin yliopiston Reilun kaupan hankintasuunnitelman mukaisesti.
Vastuullisuus näkyy myös laajenevassa kasvisruokien tarjonnassa.
”Kasvisruokia on aina saatavilla linjastossa, ja ne ovat pääsääntöisesti vaihdettu vegaaniseen vaihtoehtoon. Lihan määrää per annos on myös pyritty vähentämään korvaamalla sitä kasvisproteiineilla”, Silen kertoo. Vastuullisuutta lisää myös päätös kotimaisen lihan käytöstä ja kalan hankkiminen tiukimpien vastuullisuuskriteerien perusteella.
Yhteistyötä ympäristökasvattajan kanssa
Tvärminnessä elokuussa aloittaneen ympäristökasvattajan kanssa on jo voitu aloitella yhteistyötä vastuullisuusasioissa, Silen kertoo. Ympäristökasvattaja Ilse Klockars vastaanottaa erilaisia vierailijaryhmiä, kertoo aseman toiminnasta ja järjestää myös vierailijoita osallistavia merentutkimusdemonstraatioita. ”Yhdessä voimme tutkia esimerkiksi rakkohaurussa eläviä pieniä eläimiä tai ihmetellä sinisimpukan elämää”, Klockars kuvailee.
Vierailijaryhmille tarjottavien ruokien valikoima rakennetaan yhteistyössä ympäristökasvattajan kanssa. ”Haluamme myös ruokatarjonnan avulla kertoa, mitä merkitystä omilla valinnoilla on Itämeren tilaan”, Silen painottaa. Tänä syksynä Tvärminnessä on vieraillut toistaiseksi vain aikuisryhmiä. Jatkossa, kun koululais- ja päiväkotilasten vierailut jälleen yleistyvät, suunnittelemme tälle kohderyhmälle sopivaa opetusmateriaalia, kuten juuresten tunnistamiskisaa”, Silen ideoi.
Kuva: Jaana Sandin
Vastuulliset ruokapalvelut -ohjelmasta verkostoja ja virkistystä
Saara Silen kiittelee Varuke-ohjelmaa mahdollisuudesta verkostoitua muiden ruokapalveluiden kanssa.
”On ollut hienoa päästä kertomaan pienenä toimijana omasta toiminnasta ja huomata, että samojen vastuullisuusasioiden kanssa painitaan kaikissa ruokapalveluissa. Paljon vertaistietoa tarjoavat Varukkeen webinaarit, ja verkkokeskustelut ovat olleet erityisen antoisia.”
Jatkossa Silen ei aio pantata hankkeessa syntyvää vastuullisuussuunnitelmaa vain omaan käyttöön. ”Jaan uusia ideoita ja saatuja oppeja myös muiden tutkimusasemien ruokapalveluille.
Tvärminnessä tutkitaan Itämeren tilaa
Tvärminnessä tutkitaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia meren ekosysteemiin, kuten sen eliöstöön, levätilanteeseen ja saaristossa pesiviin lintuihin.Tvärminnessä yhdistyy ainutlaatuisella tavalla rannikon tutkimus, monipuolinen meribiologia, pitkien aikasarjojen seurantatutkimus ja ilmakehätutkimus.
Kuva: Alf Norkko
Juuri tänä vuonna Tvärminnelle on myönnetty Jane ja Aatos Erkon säätiöltä kolmen miljoonan euron tutkimusrahoitus. Rahoituksella perustetaan CoastClim, uusi monitieteinen rannikkoekosysteemi- ja ilmastotutkimuksen keskus. Keskus tuo ensi kertaa Itämeren alueella yhteen meriekologian, biogeokemian ja ilmakehätutkimuksen asiantuntijat. CoastClimin tarkoituksena on tuottaa yhtenäistä tietoa siitä, millaisessa vuorovaikutuksessa Itämeren ja sen rannikkoympäristöjen prosessit sekä ilmakehä ovat ja mitä tämä merkitsee ilmastolle.
”Terve meri toimii hiilinieluna, joka sitoo hiiltä ja tukee ekosysteemin tasapainoa. Rehevöitynyt meri puolestaan lämmittää ympäristöä ja muuttuu hiilen lähteeksi, joka vapauttaa hiilidioksidia ja metaania ilmakehään ja lisää siten ilmaston lämpenemistä. Uusi yksikkö pyrkii selvittämään, kumpaan näistä kategorioista Itämeri kuuluu”, kertoo Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkko.
Tekstilainaus: HY-uutinen 10.6.2021: Uusi tutkimuskeskus CoastClim tuo Itämeri- ja ilmastotutkijat yhteen ja tuottaa tarkempia ilmastomalleja.
***
Tvärminnen eläintieteellinen asema kuuluu Lammin biologisen aseman ja Kilpisjärven biologisen aseman tavoin Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteelliseen tiedekuntaan. Asema toimii moninaisen korkeatasoisen biologisen tutkimuksen tukikohtana, harjoittaa ympäristön seurantaa ja tarjoaa tiloja kenttäkursseille ja seminaareille.
Asemalla on tehty tutkimusta jo runsaat sata vuotta. Painopisteenä ovat olleet Suomenlahden vähäsuolaiset rannikkovedet. Asema perustettiin 1902, ja se tarjoaa näin ollen hyvää taustatietoa pitkäaikaisten ympäristömuutosten tutkimiseen. Lisäksi se sijaitsee luonnonsuojelualueella, jossa vain tutkimukseen ja opetukseen liittyvä toiminta on sallittua.
Lisätietoa:
https://www2.helsinki.fi/fi/tutkimusasemat/tvarminnen-elaintieteellinen-asema