Kutsutaan häntä vaikka Hilleviksi. Hillevi on jo yhdeksissäkymmenissä, mutta asuu vielä kotonaan. Monen fyysisen vaivan lisäksi hänellä on etenevä muistisairaus. Päivittäistä yksinoloa katkaisevat lasten ja lastenlasten vierailut, kerhotapaamiset ja lääkärireissut. Paljon on Hillevi elämässään ehtinyt, mutta nyt hän viettää ansaittua eläkeaikaa. Saako hän palveluja? Niukalti, vaikkakin omasta mielestään riittävästi. Mitä sitä nyt enempää ihminen tarvitsisi? ”Suomessa on kaikki niin hyvin.”
Kuva:Kirsti Pusa
Yksi kohokohta Hillevin päivästä löytyy. Kotiateria tuodaan keittiön pöydän kulmalle asti joka arkipäivä. Kuljettaja vaihtaa kuulumiset ja kysyy vointiakin. Hän on tärkeä tuttu Hillevin arjessa. Aina ruoka ei maistu. Yksinäisyys ja yksin syöminen masentaa, vähäinen liikkuminen heikentää ruokahalua ja eihän se ruokailu ole enää samanlaista kuin silloin, kun vielä eli voimiensa tunnossa. Siksi annoksesta jää usein puolet säästöön. Sen Hillevi säilöö jääkaappiin ja syö sitten myöhemmin jos muistaa.
Koululla on toisinaan ”ylijäämäruokaa” tarjolla. Vaikka ei se pula-aikojakin nähneestä Hillevistä sellaista ole – kelpo ruokaa kaikki. Taksisetelin turvin Hillevi kurvaa koululle, ruokailee ja tapaa tuttuja. Kummasti nämä tapaamiset virkistävät. Ruokaakin tulee syödyksi toisten seurassa enemmän.
Hillevin kaltaisia on yhä enemmän. Ikäihmisille on turvattava ruokapalvelut silloin, kun omat voimat eivät enää riitä kokkaamiseen mutta kotona pitää kuitenkin pärjätä. Ruoka ei ole vain ravintoa, vaan siihen liittyy tämänkin sukupolven edustajilla monta muuta asiaa: ruuan arvostus, yhdessä syöminen ja tietysti itse makuelämys. Ruoka myös herättää niin kauniita kuin kipeitäkin muistoja. Mieleen pulpahtelee muistikuvia ajoilta, jolloin oman ruokapöydän ääressä oli vielä kosolti läheisiä ruokailemassa.
Tulevaisuuden ikäihmiset eivät ole yhtenäinen joukko. Kun tälle asiakasryhmälle suunnitellaan ruokapalveluja, tarvitaan moniammatillista osaamista ja ikäihmisten omien toiveiden tarkempaa kuulemista. Uuden teknologian myötä syntyvät ruokaratkaisut ja kotiin tuotavat, entistä räätälöidymmät ateriat tukevat hyvää ravitsemusta, mutta inhimillistä asiakaspalvelua ne eivät koskaan korvaa.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maaliskuussa 2020 julkaisema valtakunnallinen Ikääntyneiden ruokasuositus on ajankohtaisempi koskaan. Huoli ikäihmisten selviytymisestä arjessa nostaa esiin hyvän ravitsemustilan merkityksen. Uusi suositus on tärkeä työkalu ikääntyneiden ravitsemukseen. Ruokailu ei saisi olla vain tankkausta vaan parhaimmillaan myös sosiaalinen tapahtuma, jonka voi jakaa vaikkapa virtuaalisesti kun yhdessä syöminen ei muutoin onnistu.