Jos työturvallisuusasiantuntija Seppo Vartiainen saisi antaa vain yhden neuvon ammattikeittiöiden työturvallisuuden parantamiseen, se olisi tämä: pidä ensin turvassa itsesi ja heti sen jälkeen työkaverisi.
Ammattikeittiöissä sattuu vuosittain noin 30 työtapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Siitäkin huolimatta, että pääosin riskit tiedetään, ohjeet tunnetaan ja suojavälineitä on olemassa.
Lähes 45 vuotta alalla työskennellyt Seppo Vartiainen uskoo, että ratkaisu löytyy ennen kaikkea turvallisuuskulttuurista.
”Työturvallisuuden kehittäminen on maraton, ei pikamatka”, Vartiainen sanoo.
Ammattikeittiöiden turvallisuus on ollut hänen työuransa punainen lanka jo vuosia. Alun perin kokiksi ja keittiömestariksi kouluttautunut Vartiainen on työskennellyt muun muassa ravintolapäällikkönä ja hotellinjohtajana. Noin 15 vuotta sitten hän siirtyi operatiivisesta työstä työturvallisuuden ja turvallisuusjohtamisen pariin. Nykyisin hän toimii Suomen Sodexon työturvallisuus- ja laatupäällikkönä.
Tänä syksynä Vartiainen on jäämässä työstään eläkkeelle, mutta turvallisuusasioista hän ei aio irrottautua.
”Perehdytän vielä seuraajani ja jatkan varmasti seminaarien, koulutusten ja konsultoinnin parissa. Ne ovat minulle voimaannuttavia asioita. Opin joka koulutustilaisuudessa myös itse jotakin uutta alan ammattilaisilta.”
Kaikki alkaa asenteesta
Pitkän työuran aikana yksi asia on tullut Seppo Vartiaiselle selväksi: turvallisuuskulttuuria ei voi koskaan pitää valmiina.
”Uuden työntekijän ja uuden toimipaikan kanssa turvallisuuskulttuuria aletaan rakentaa aina nollasta. Kyse on ennen kaikkea asenteesta ja sen ymmärtämisestä, miksi turvallisuus on tärkeää päivittäisessä työssä.”
Vartiaisen mukaan työturvallisuus ei tarkoita vain suojavarusteita tai ohjekansioita. Se näkyy jokapäiväisissä valinnoissa, kuten siinä, miten työ suunnitellaan, miten työtovereita kohdellaan ja miten turvallisuuspuutteisiin uskalletaan reagoida.
”Työtapaturma ei koskaan kosketa vain yhtä ihmistä, vaan se vaikuttaa myös hänen läheisiinsä. Siksi kaikkein tärkein turvallisuusohje on mielestäni tämä: pidä ensin turvassa itsesi ja heti sen jälkeen työkaverisi.”
Uskalla kertoa turvallisuuspuutteista
Ammattikeittiöiden yleisimmät tapaturmat ovat viiltohaavoja, palovammoja, liukastumisia ja ergonomiasta johtuvia rasitusvammoja. Viime vuosina rinnalle ovat kuitenkin nousseet myös psykososiaaliset kuormitustekijät. Esimerkiksi työpaikan ristiriidat, asiakkaiden epäasiallinen käytös ja jatkuva stressi heikentävät työhyvinvointia.
”Työhön pitää olla kiva tulla. Kun työpaikan ilmapiiri on hyvä, myös turvallisuus ja työn laatu yleensä paranevat.”
Siksi turvallisuuskulttuurin rakentaminen ei voi perustua pelkästään sääntöihin ja toimintaohjeisiin.
”Työmenetelmät pitää tietenkin opettaa hyvin, mutta yhtä tärkeää on, että työntekijät uskaltavat kertoa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista.”
Palautteen antaminen, opastaminen, kehuminen ja kiittäminen ovat Vartiaisen mielestä tehokkaita keinoja tukea työpaikan hyvää ilmapiiriä ja turvallisuuskulttuuria. Hyvässä työyhteisössä turvallisuuteen puuttuminen ei ole toisten arvostelua vaan välittämistä.
”Tiimihenkeä kannattaa vaalia, jotta työpaikalla uskalletaan sanoa, jos nähdään turvallisuuspuutteita. Se osoittaa vahvaa välittämistä. Kun välitämme ihmisistä, toimimme yleensä turvallisesti.”
Kiireessä sattuu ja tapahtuu
Ammattikeittiöissä kiire mainitaan usein syyksi tapaturmille ja muille ei-toivotuille tapahtumille. Vartiainen suhtautuu tähän varauksella.
”Kiire on todellinen ilmiö, mutta sitä käytetään myös selityksenä lähes kaikelle, mikä menee pieleen. Kiireelle voidaan aina tehdä jotakin esimerkiksi aikatauluttamalla tai jaksottamalla työtehtäviä eri tavalla.”
Keskeinen kysymys on, miten työpaikoilla voidaan toimia niin, ettei ihmisiä polteta loppuun.
Vartiainen muistuttaa, että jatkuvaan kiireen tunteeseen täytyy puuttua, sillä työntekijän voimavaroja ei saa kuluttaa loppuun työpäivän aikana.
”Jos käytät työssä sata prosenttia voimavaroistasi, et enää palaudu vapaa-ajalla. Silloin elämänhallinta alkaa kärsiä. Keskeinen kysymys on, miten työpaikoilla voidaan toimia niin, ettei ihmisiä polteta loppuun. Se ei ole pelkästään yksittäisten työpaikkojen asia, vaan myös laajempi yhteiskunnallinen kysymys.”
Pysyvä osa päivittäistä tekemistä
Turvallisuuskulttuurin rakentaminen alkaa organisaation ylimmästä johdosta. Ilman johdon vahvaa sitoutumista muutosta on vaikea saada aikaan.
”Ylimmän johdon on osoitettava, että työturvallisuuteen panostaminen on tärkeä asia”, Vartiainen painottaa
Turvallisuuden kehittämisessä sorrutaan joskus ajattelemaan, että näkyvä kampanja ratkaisee ongelman. Vartiainen muistuttaa, että kampanjat ovat parhaimmillaankin vasta lähtölaukaus.
”Kampanjalla voidaan nostaa esiin uusi turvallisuusteema tai toimintatapa, mutta ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu kampanjan jälkeen. Työturvallisuutta edistävät hyvät käytännöt pitää sitoa ja juurruttaa osaksi päivittäistä tekemistä.”
Johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on varmistaa, että hyvä tekeminen jatkuu myös kampanjan päätyttyä. Mutta vastuu turvallisesta työpaikasta kuuluu yhtä lailla jokaiselle työyhteisön jäsenelle.
”Jos et puutu turvattomaan toimintaan tai vaarallisiin olosuhteisiin, olet hiljaisesti hyväksynyt ne. Jokaisella on eettinen ja moraalinen vastuu puuttua tilanteisiin, jotka voivat olla turvallisuusriskejä.”
Koko toimiala mukaan
Hyvin hoidettu työturvallisuus on Vartiaisen mukaan sekä veto- että pitovoimatekijä aikana, jolloin osaavasta työvoimasta kilpaillaan. Kun ihmiset voivat työyhteisössä hyvin, se näkyy myös ulospäin.
”Turvallisessa työyhteisössä ihmiset ovat avoimempia ja rennompia. Se heijastuu suoraan asiakaspalveluun.”
Vaikka turvallisuusajattelu on kehittynyt monissa yrityksissä, koko toimialalla riittää vielä työtä. Erityisesti oppilaitoksilla ja alan järjestöillä tulisi Vartiaisen mielestä olla nykyistä suurempi rooli turvallisuuskulttuurin rakentamisessa.
”Yksittäisten yritysten työ on tärkeää, mutta sen vaikutus jää väistämättä paikalliseksi. Todellinen muutos syntyy vasta, kun alan järjestöt ja oppilaitokset sitoutuvat edistämään turvallisuuskulttuuria. Koko toimiala pitäisi saada tekemään enemmän työtä yhteisen tavoitteen eteen.”
***
Seppo Vartiainen
– Suomen Sodexon työturvallisuus- ja laatupäällikkö
– Lähes 45 vuoden työura ammattikeittiöalalla
– Jää työstään eläkkeelle syksyllä, mutta jatkaa kouluttajana, konsulttina ja luennoitsijana työturvallisuusteemojen parissa
– Rakkain ruokarutiini: ”Minulle tärkeä ruokarutiini on se, että ruokatauko on oikea tauko, ei pelkkä nopea tankkaus keittiön kulmassa. Pysähdyn hetkeksi palautumaan ja syön monipuolista, kevyttä ja mieleistäni ruokaa. Jos mahdollista, nautin ruoan yhdessä muiden kanssa, sillä yhteinen ruokailu tukee sekä hyvinvointia että työyhteisöä.”
