Tätä aihetta pohdittiin runsaasti kiinnostuneita kuulijoita keränneessä syksyn ensimmäisessä KasvisProEdu-webinaarissa.
”Ruoan nimi ruokalistalla on se ensimmäinen asia, johon asiakkaat kiinnittävät huomiota, totesi ravitsemusterapeutti ja toimitusjohtaja Linda Viitasalo Ravistamo Oy:stä. ”Jos annos nimetään vieraalla tavalla, jää ruoka helposti ottamatta.” Siksi nimeämisellä on ensiarvoisen tärkeä merkitys.
Viitasalon mukaan hybridiruoat tulisi nimetä lainsäädäntöön perustuen mutta silti houkuttelevasti.
”Tärkeintä on, että asiakasta ei johdettaisi harhaan. ”Pääsääntöisesti nimi muodostuu reseptin keskeisimmistä raaka-aineista. Viitasalo kuvaili useita eri vaihtoehtoja esimerkiksi lihamakaronilaatikon nimeämisestä silloin, kun ainesosissa on mukana myös kasviperäisiä tuotteita. Näistä yksi osuvimmista voisi olla tämä: Lihamakaronilaatikko naudanlihalla ja herneproteiinilla. ”Tämä olisi luonteva, molemmat proteiininlähteet selkeästi esiin tuova nimeämistapa”.
Selkeys lisää luottamusta
Hyvässä nimeämisessä yhdistyy monta asiaa: informatiivisuus, selkeys ja makuasiat. Viitasalon mukaan hybridiruoat voidaan nimetä myös houkuttelevasti, kunhan asiakkaan lähettyvillä tai ruoan yhteydessä on kuvattu auki myös muut kuin liharaaka-aineet. Esimerkiksi tyyliin ”Mehevä makaronilaatikko” oheistettuna lisätiedolla ”Valmistettu naudanlihasta ja hernejauhiksesta: tuttu maku, pienempi ympäristökuormitus.”
Hyvänä oppaana nimeämiseen toimii Ruokaviraston Elintarviketieto-opas, jota ollaan parhaillaan päivittämässä, vinkkasi Viitasalo. Siinä linjataan ruokien nimeäminen kolmella tavalla: 1) Lainsäädännön säätämä nimi, 2) Käyttöön vakiintunut nimi (esim. Kukkoa viinissä) ja 3) Kuvaava nimi.
”Tavoitteena on löytää tasapaino totuudenmukaisuuden, ymmärrettävyyden ja houkuttelevuuden välillä.”
Mitä tänään syötäisiin?
Palvelujohtaja Maarit Tuomala-Nikkanen Päijät-Hämeen ateriapalveluista kertoi nimeämiskäytännöistä omaan organisaatioonsa ja asiakaskuntaansa peilaten. ”Ruokalista on meillä luetuin tiedote”, hän painotti. Se voi herättää monenlaisia tunteita, eikä vain asiakkaiden vaan myös näiden lähipiirissä kuten huoltajien ja isovanhempien keskuudessa. ”Ruokalista herättää myös lähes aina kysymyksiä”, kertoi Tuomala-Nikkanen. Päijät-Hämeen ateriapalveluissa ruokapuhe pyritään kuitenkin ohjaamaan positiiviseen suuntaan.
Positiivisuutta lisätään asiakkaita aktiivisesti osallistamalla, kuten 7-9-luokkalaisille suunnatun reseptikilpailun kautta. ”Haluamme, että asiakkaat auttavat meitä yhdessä suunnittelemaan sellaisia ruokia, joita myös syötäisiin.”
Myös Tuomala-Nikkasen mukaan nimeämisessä on tärkeintä ovat selkeys ja informatiivisuus. Mitä ymmärrettävämpi ruoan nimi on, sitä vähemmän se lisää esimerkiksi turvaruoan tilaamisia. Nimeäminen on toki ruokapalveluissa myös turvallisuuskysymys ja pääraaka-aineet olisi hyvä olla näkyvissä jo allergioidenkin takia.
”Meillä ei ruokien esillepanossa haluta erikseen painottaa kasvisruokia. Kaikki ruokalajit ovat tasavertaisesti tarjolla”, oli sitten kyseessä kasvis- tai liharuoka”, Tuomala selvensi.
Houkutteleva, informatiivinen vai rehellinen?
Kehityspäällikkö Sanna Närhinen Sodexo Oy:stä valotti nimeämisaihetta monesta eri näkökulmasta. Närhisen keskeinen viesti on selkeys. ”Nimeämisestä ei kannata tehdä liian monimutkaista”. Myös toisteisuutta kannattaa välttää. Ja jos nimi sisältää liikaa tekstiä, saattaa se ärsyttää joitakin asiakkaita. On myös madallettava nimeämisen kynnystä: nimetään luontevasti kasvisruokia kuten mitä tahansa muitakin ruokia. Hän nosti esiin kaksi keskeistä nimeämisen periaatetta: toimiva nimi kertoo, 1) mitä ruoka on ja antaa 2) syyn valita tietty ruoka.
Hyvä nimikaava voisikin olla tämä:
Houkutteleva kuvaus + tunnistettava ruokalaji + tarvittava tieto koostumuksesta.
Närhinen esitteli myös käyttökelpoisen nimeämisen muistilistan:
1) Käytä ruokalajien nimissä tuttuja ruokia vertailukohtana.
2) Käytä myönteisiä, makua kuvaavia sanoja.
3) Anna ruoasta täyttävä ja ruokaisa vaikutelma.
4) Tuo esiin ruoan valmistajat ja valmistustapa.
5) Yhdistä ruoka luontoon ja luonnollisuuteen.
6) Ota huomioon kohderyhmäsi mieltymykset ja asiat, joista he eivät pidä.
7) Älä tee nimeämisestä kuitenkaan liian monimutkaista.