Ruokapöydässä tehdään joka päivä mielenterveydelle merkityksellisiä valintoja. Ravitsemusterapeutti ja -tutkija Anu Ruusunen kiinnostui asiasta jo silloin, kun ravitsemuksen yhteys mielenterveyteen oli vielä mysteerialuetta.
Päivittäisillä ruokatottumuksilla on tärkeä rooli mielenterveyden tukemisessa. Mitään erillistä mielidieettiä ei kuitenkaan tarvita, sillä mieli tykkää samanlaisesta paljon kasvikunnan tuotteita sisältävästä kuitupitoisesta ruoasta, jota suositellaan muutenkin terveyden edistämiseen.
Mielelle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita ovat erityisesti B12-vitamiini, folaatti,
D-vitamiini ja rauta, joiden puutos voi aiheuttaa jaksamattomuutta ja mielialan laskua.
Yksittäisten ravintoaineiden sijaan kyse on kuitenkin ennen kaikkea monipuolisesta, riittävästä ja tasapainoisesta ruokavalion kokonaisuudesta.
”Mielen hyvinvointia tukevaa ruokaa ovat erityisesti kasvikset, hedelmät, marjat, täysjyväviljat, kala ja pehmeät rasvat”, sanoo ravitsemustieteen dosentti ja kliininen opettaja Anu Ruusunen Itä-Suomen yliopistosta.
Yhtä enemmän alkaa olla tutkimusnäyttöä siitä, että terveellisesti syövillä ihmisillä voi olla pienempi riski sairastua masennukseen kuin ihmisillä, joiden ruokatottumuksissa on vähemmän suositusten mukaisia valintoja. Terveellisistä ruokatottumuksista näyttää olevan hyötyä myös masennuksen hoidossa lääkityksen, psykoterapian ja muiden hoitokeinojen tukena.
Masennusta sairastavilla ruokavalion laadun parantaminen on vaikuttanut myönteisesti jaksamiseen ja vähentänyt masennusoireilua. Hyötyyn vaikuttavat todennäköisesti sekä ravitsemustilan paraneminen että suolistomikorbistoon ja suoli-aivoakseliin liittyvät mekanismit, mutta myös pystyvyyden tunteen vahvistuminen.
”Mielellemme on hyvin merkityksellistä tunne siitä, että pystymme toteuttamaan asioita, joita tavoittelemme”, Ruusunen kuvailee.
Ravitsemuksen mysteerialue houkutteli
Anu Ruusunen kiinnostui ravitsemuksen roolista mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemisessa jo 2000-luvun alkupuolella opiskellessaan ravitsemusterapeutiksi Itä-Suomen yliopistossa. Pro gradu -tutkielmassaan hän selvitti, miten folaatin saanti on yhteydessä masennuksen riskiin.
”Siihen aikaan puhuttiin paljon ravitsemuksen roolista sydän- ja verisuoniterveyden tukemisessa, mutta ravitsemuksen yhteys mielenterveyteen oli vielä mysteerialuetta. Se herätti halun kurkistaa aihealueeseen, jota ei ollut kovin paljon tutkittu.”
Ruusunen jatkoi aihepiirin parissa myös vuonna 2013 julkaistussa väitöskirjassaan, jossa tutkittiin ruokavalion yhteyttä masennukseen. Ruokavalion kokonaisuuden merkityksestä masennuksessa oli tuolloin vasta vähän tutkimustietoa.
”Yksittäisten ruoka- ja ravintoaineiden merkityksestä masennusriskissä oli jo aika paljon tutkimustietoa, mutta mielestäni ne tuntuivat aika pieniltä ja irrallisilta asioilta. Merkittävin löydös väitöskirjassani olikin, että hyvä ruokavalion kokonaislaatu liittyy pienempään masennusriskiin.”
Sittemmin on saatu yhä enemmän tutkimusnäyttöä siitä, että ravitsemuksellisesti laadukas ruokavalio voi pienentää riskiä sairastua masennukseen. Sen rinnalla on kiinnostuttu tutkimaan, mikä merkitys ruokatottumuksilla on masennuksen hoidossa. Tällä hetkellä tutkijoita kiinnostaa lisäksi ruokavalion rooli muun muassa ahdistuneisuushäiriöissä ja psykoosisairauksissa.
”Ravitsemukseen ja mielenterveyteen liittyvää tutkimusta toteutetaan aktiivisesti ympäri maailmaa”, Ruusunen kertoo.
Australiassa ravitsemus osa hoitosuosituksia
Tänä keväänä Anu Ruusunen on viettänyt seitsemän viikkoa työtehtävissä Australiassa Deakinin yliopistossa. Hän on edistänyt australialaisten kollegoidensa kanssa yhteisiä tutkimushankkeita, kuten esimerkiksi syömishäiriöpotilaiden ruoansulatuskanavan oireilua käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja.
”Australiassa panostetaan hyvin vahvasti ravitsemukseen ja mielenterveyteen liittyvään tutkimukseen. Tälläkin hetkellä on käynnissä monia isoja tutkimuksia.”
Ruususen mukaan Australiassa ravitsemuksen ja elintapojen rooli on tunnistettu poikkeuksellisen vahvasti, sillä ne on huomioitu myös mielenterveyden häiriöiden hoitosuosituksissa. Ravitsemus, uni, liikunta ja muut terveyttä tukevat elintavat muodostavat perustan psykiatriselle hoidolle.
”Osana hoitoa ravitsemuksen rooli on merkittävä, eikä pelkästään tarpeellisten ravintoaineiden saannin, vaan myös esimerkiksi arjen rutiinien ja käyttäytymisen aktivaation kannalta”, Ruusunen sanoo.
Muutos vie myönteiseen kierteeseen
Suomessa ravitsemus ei vielä systemaattisesti näy hoitosuosituksissa, mutta se nostetaan yhtenä ennaltaehkäisyn keinona esiin masennuksen Käypä hoito -suosituksessa. Ruusunen uskoo, että tulevaisuudessa ravitsemuksen rooli myös osana hoitosuosituksia voi vahvistua.
”Ensimmäinen askel on se, että elintavioista kysytään ja puhutaan osana hoitoa. Yhä useammin näin jo tehdäänkin, sillä elintavat ovat hyvä keino aktivoida ihmistä pitämään itsestään huolta.”
Ruususen työviikosta suurin osa kuluu Itä-Suomen yliopistossa, jossa hän tekee tutkimustyötä ja opettaa erityisesti tulevia ravitsemusterapeutteja. Yhden päivän viikossa hän toimii ravitsemusterapeuttina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja tapaa vastaanotollaan mielenterveyden haasteita kohdanneita potilaita.
”Muutoksen tekeminen ruokatottumuksiin ei ole helppoa, sillä se vaatii aikaa ja voimavaroja. Siksi on tärkeää pohtia yhdessä, millaiset askeleet ovat kullekin sopivan kokoisia. Kun ihminen huomaa oppivansa uutta, syntyy usein myönteinen kierre, joka johtaa sekä ruokavalion laadun paranemiseen että pystyvyyden tunteen vahvistumiseen. Tämä vie usein potilaan vointia kokonaisvaltaisesti hyvään suuntaan.”
Hyvinvoiva suolisto tukee mielenterveyttä
Syöty ruoka vaikuttaa mielenterveyteen useilla mekanismeilla, joista monet linkittyvät tavalla tai toisella suolistomikrobiston toimintaan. Suoli–aivoakseli on kehon viestintäjärjestelmä, johon kuuluvat suoliston bakteerit, kehon immuuni- eli puolustusjärjestelmä sekä monet hormonit ja hermosto.
Runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä kuitupitoinen ruoka auttaa säilyttämään suolistobakteerien lajikirjon mahdollisimman monipuolisena. Hyvinvoiva suolistomikrobisto tuottaa hyödyllisiä yhdisteitä, jotka tukevat sekä kehon että mielen terveyttä.
Ruoan moninaisiin hyvinvointivaikutuksiin kuuluu lisäksi myös sosiaalinen, psykologinen ja kulttuurinen ulottuvuus.
”Ruoan äärellä on paljon mahdollisuuksia kokea esimerkiksi yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen tunteita. Näitä ruoan muita ulottuvuuksia mielen hyvinvoinnin tukemisessa ei ole vielä kovin paljon tutkittu.”
Ruusunen kertoo, että tällä hetkellä tutkijoita kiinnostaa muun muassa odottavien äitien ruokatottumusten vaikutus lapsen myöhempään mielenterveyteen. ”Tällaisen elämänkaariajattelun mukaan mielen hyvinvointi alkaa rakentua jo varhain.”
Eräs kiinnostava suuntaus on lisäksi metabolinen psykiatria, joka tutkii aineenvaihdunnan eli metabolian ja mielenterveyden häiriöiden välistä yhteyttä. Aineenvaihduntaa muuttavien ruokavalioiden toivotaankin tarjoavan uudenlaisia ratkaisuja tiettyjen psykiatristen häiriöiden hoitoon.
***
Anu Ruusunen
Koulutus: laillistettu ravitsemusterapeutti ja ravitsemustieteen dosentti
Työ: tutkija ja opettaja Itä-Suomen yliopistossa sekä ravitsemusterapeutti Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Rakkain ruokarutiini: ”Lounas on päivässäni pyhä hetki. Vaikka olisi miten kiire, niin lounasajan rauhoitan. On todellista arjen luksusta syödä joukkoruokailussa valmistettu monipuolinen lounas hyvässä seurassa yhdessä kollegojen kanssa.”