Planetaarinen ruokavalio on ilmastoviisas syömisen tapa, joka huomioi ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin. Jokainen voi tehdä jotakin eikä kaikkea tarvitse muuttaa kerralla. Tärkeintä on valita runsaasti kasviperäisiä ruokia.
Ravitsemusasiantuntijat Eeva Voutilainen ja Soili Soisalo ihastelevat satokauden runsasta kasvistarjontaa Helsingin Kauppatorilla. Värikkäästä ja monipuolisesta valikoimasta on helppo tehdä valintoja, jotka tukevat kasvikunnan tuotteisiin painottuvan planetaarisen ruokavalion koostamista. Planetaarinen ruokavalio on tutkittuun tietoon pohjautuva ravitsemussuositus, joka ohjaa tekemään ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta kestäviä ruokavalintoja. Voutilainen ja Soisalo tuntevat ruokavalion perin pohjin, sillä huhtikuussa julkaistiin heidän yhdessä lääkäri Hanna Haverin kanssa kirjoittamansa tietokirja Planetaarinen ruokavalio & elämäntapa.

Kuvassa vasemmalta oikealle Soili Soisalo ja Eeva Voutilainen.
Planetaarisen terveyden käsite julkistettiin vuonna 2015, ja sen tarkoituksena oli osoittaa luontokadon ja ilmastonmuutoksen yhteys ihmisen terveyteen, sillä ihmiskunnan terveys on riippuvainen ympäröivien luonnonjärjestelmien tilasta. Tutkittuun tietoon pohjautuvan planetaarisen ruokasuosituksen on laatinut kansainvälinen asiantuntijaryhmä vuonna 2019. Suosituksen tavoitteena on ylläpitää ihmisten terveyttä ja planeetan kantokykyä tuottaa ruokaa ympäristöä vahingoittamatta.
”Keväällä julkaistu kirjamme on meidän panoksemme ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Asia on todella tärkeä ja siitä on saatu viime vuosina lisää tutkittua tietoa. On hienoa, että saimme Suomen ensimmäisen planetaarisen terveyden lääkärin Hanna Haverin kirjaan mukaan, ja nyt kirjassa huomioidaan ruokatottumusten lisäksi elämäntapojen kokonaisuus”, Soisalo sanoo.
Jokainen voi vaikuttaa
Kuinka lyhyisiin matkoihin käytät autoa omien jalkojen tai polkupyörän sijaan? Kuinka pitkiä suihkuja otat? Montako kertaa viikossa syöt pääruokana kasvisruokaa? Esimerkiksi näiden kysymysten avulla kirjan tekijät kannustavat testaamaan, miten paljon omat elämäntavat kuormittavat ympäristöä. Ruokatottumuksilla on iso rooli osana elämäntapojen kokonaisuutta, sillä syömme monta kertaa päivässä viikon jokaisena päivänä.
”Jotakin on tehtävä, sillä ilmastonmuutos on tosiasia. Jokainen voi omilla elämäntavoillaan vaikuttaa. Ympäristönäkökulman linkittäminen ravitsemussuosituksiin voi herättää ihmiset terveellisempiin ruokatottumuksiin. Se voi parhaimmillaan johtaa samanlaisiin suuriin muutoksiin kuin aikanaan Pohjois-Karjala -projekti”, Voutilainen painottaa.
Nykyinen ruokajärjestelmämme kuormittaa luontoa eikä turvaa riittävää ravintoa tasapuolisesti kaikille maailman ihmisille. Planetaarinen ruokavalio ottaa huomioon sekä elintarvikkeiden ravitsemuslaadun että terveys- ja ympäristövaikutukset. On arvioitu, että planetaariseen ruokavalioon siirtyminen vähentäisi ennenaikaisia kuolemantapauksia lähes 20 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöjä jopa 50–90 prosenttia.
”Tärkeintä on valita runsaasti kasviperäisiä ruokia ja syödä kohtuullisesti eläinperäisiä ruokia”, Voutilainen kertoo.
Perusta kauden kasviksista
Vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät muodostavat planetaarisen, ilmastoviisaan ruokavalion perustan. Kauden kasviksia on hyvä syödä päivän jokaisella aterialla sekä sellaisenaan että osana ruokia.
”Aina ei tarvitse olla tarjolla salaattia, vaan kasvikset voivat olla osana ateriaa myös lämpimänä lisukkeena. Monen kasviksen maku pehmenee kypsennyksen aikana”, Voutilainen mainitsee.
Erityisesti papuja, herneitä ja linssejä voisimme opetella syömään nykyistä runsaammin. Suomalainen aikuinen valitsee palkokasveja lautaselleen keskimäärin alle 100 grammaa viikossa, kun planetaarisessa ruokavaliossa niitä suositellaan syötäväksi noin 75 grammaa päivässä.
”Näillä kasviperäisen proteiinin hyvillä lähteillä voi kohtuullistaa lihan ja muiden eläinperäisten ruokien määrää aterioilla. Kasviperäisillä elintarvikkeilla saadaan makua, väriä ja keveyttä ruokaan”, Voutilainen sanoo.
Liha pääroolista sivuosaan
Myös täysjyvävilja ja peruna sekä pähkinät, siemenet ja pehmeät kasvirasvat kuuluvat päivittäisiin valintoihin planetaarisessa ruokavaliossa. Ilmasto- ja ympäristötietoinen syöminen ei vaadi luopumaan kokonaan eläinperäisistä ruoista, mutta niiden käyttöä on kuitenkin hyvä pyrkiä kohtuullistamaan. Voutilaisen ja Soisalon mukaan lihan rooli on toimia aterioilla pikemminkin höysteenä kuin pääosassa.
”Keitot ja vokkiruoat ovat hyviä esimerkkejä ruokalajeista, joissa lihaa on vain vähän ja kasviksilla on pääosa. Monissa muissakin ruoissa lihan määrää on mahdollista vähentää ja korvata kasviksilla. Myös kala sopii korvaamaan lihaa aterioilla”, Soisalo sanoo.
Suositeltavaa on, että kalaa syötäisiin vähintään 2–3 kertaa viikossa. Voutilainen ja Soisalo puhuvat erityisesti kotimaisen luonnonkalan puolesta. Suomessa syödään paljon Norjassa kasvatettua lohta, jonka ilmastovaikutukset ovat moninkertaiset lähivesien luonnonkalaan verrattuna. Esimerkiksi silakka, ahven, muikku ja hauki ovat kestäviä kalavalintoja.
”Kotimaista luonnonkalaa saa myös kivoina säilykkeinä, joita toivoisi käytettävän tonnikalan sijaan. Esimerkiksi muikkusäilykkeet ovat niin hyviä, että niitä kehtaa laittaa juhlapöytäänkin tarjolle”, Soisalo vinkkaa.
Suomi on ollut perinteisesti maitomaa, mutta myös maidon ja maitovalmisteiden käyttöä meillä on vara kohtuullistaa. Se pienentäisi ilmastokuormaa. Planetaarisen ruokasuosituksen mukaan nestemäisiä maitovalmisteita voi käyttää pari annosta päivässä, mutta juustoja olisi hyvä syödä vain harvakseltaan. Maitotuotteista suurin ilmastovaikutus on pitkään kypsytetyillä juustoilla.
”Käytön kohtuullistaminen kannattaa aloittaa juustoista. Se on ilmaston kannalta isoin teko”, Voutilainen kertoo.
Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla
Voutilaisen ja Soisalon mukaan planetaarisen ruokasuosituksen tavoitteet voivat vaikuttaa radikaaleilta, mutta tarkoituksena ei ole, että kaikki pitäisi muuttaa kerralla. Kohti kestäviä ruokatottumuksia ja reilua ruokamurrosta edetään askel kerrallaan. Kansakuntien tasolla se vaatii isoja ruokapoliittisia ratkaisuja, ja lisäksi jokainen ihminen voi omassa arjessaan harjoitella uudenlaisia tottumuksia.
”Jokainen voi miettiä, millaisia muutoksia on valmis tekemään”, asiantuntijat kannustavat.
Voutilainen muistuttaa, että ruokahävikin vähentäminen on tehokas ja toimiva tapa osallistua yhteisiin ilmastotalkoisiin. Noin kolmannes suomalaisen ruokaketjun hävikistä syntyy kotitalouksissa. Ison teon ilmaston puolesta tekee jo pelkästään sillä, että pyrkii vähentämään hävikkiin päätyvän ruoan määrää.
Joukkoruokailu on opettanut suomalaisille terveellistä syömistä ja lautasmallia.
”Kasviksista ja hedelmistä voi leipomalla loihtia kaikenlaista. Nahistuneet kasvikset katoavat sämpylätaikinaan ja kolhiintuneet omenat piirakkaan. Myös sosekeitot ovat oivallista hävikkiruokaa”, Soisalo kuvailee.
Ruokapalvelut mallintavat ja mahdollistavat
Soisalon ja Voutilaisen mukaan ammattikeittiöillä on Suomessa merkittävä rooli terveyttä edistävien ruokatottumusten mallintajina ja mahdollistajina. Sama koskee nyt myös ilmastoviisaita syömisen tapoja.
”Joukkoruokailu on opettanut suomalaisille terveellistä syömistä ja lautasmallia. Esimerkiksi kasvisten kulutus on parantunut pitkälti sen ansiosta, että meillä on hyvä ja toimiva joukkoruokailu”, asiantuntijat kiittelevät.
Suomessa on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä ruokapalveluiden piiriin parhaimmillaan lähes jokaisessa ikävaiheessa. Ensin päiväkoti- ja kouluruokailussa, jotka ovat tärkeitä keinoja tukea lasten ja nuorten ruokakasvatusta. Myöhemmin tie voi viedä oppilaitosten, työpaikkojen ja seniorivuosina vielä palvelutalojen ruokapalveluiden tai kotiin tuotavien ateriapalveluiden piiriin.
”Ammattilaiset, jotka valmistavat ruokaa suurille joukoille, tekevät arvokasta työtä. He ovat suunnannäyttäjiä ja ruokailon välittäjiä”, Voutilainen sanoo.
Viides yhteinen tietokirja
Planetaarinen ruokavalio & elämäntapa on Eeva Voutilaisen ja Soili Soisalon viides yhteinen tietokirja. Ravitsemustieteen yliopisto-opettajana Helsingin yliopistossa työskentelevää Voutilaista ja ruoan ja ravitsemuksen erikoistoimittajana työuransa tehnyttä Soisaloa innostaa mahdollisuus tieteellisen tutkimustiedon yleistajuistamiseen.
”Olemme opettajia ja julistajia. Välillä kirjaprojekteihin liittyviä asioita setvitään yötä myöten”, Soisalo hymyilee. Ravitsemusasiantuntijat pyrkivät tekemään omassakin arjessaan valintoja, jotka tukevat planetaarista elämäntapaa.
”Syön erittäin kasvipainotteisesti ja viljelen kasviksia omalla puutarhapalstallani. Tämä vuonna kokeilussa on ollut muun muassa mangoldia ja palmukaalia”, Voutilainen kertoo.
”Valmistan ja syön mielelläni kasvis- ja kalaruokia ja tarjoan niitä myös perheelle ja ystäville. Tykkään poimia marjoja ja sieniä. Lisäksi minulla on pieniä viljelyksiä kasvilaatikoissa”, Soisalo päättää.
Lue lisää: Hanna Haveri, Soili Soisalo, Eeva Voutilainen.
Planetaarinen ruokavalio & elämäntapa (Kustannus Oy Duodecim 2023).