Vietämme jälleen hävikkiviikkoa, mikä muistuttaa koko ruokaketjua ja asiakkaita arvostamaan huolella valmistettua ruokaa, niin että sitä ei päätyisi hävikiksi. Maailmassa jopa kolmannes kaikesta viljellystä ja kasvatetusta ruuasta päätyy hukkaan, mikä on todella ”ympäristörikollista” toimintaa.
Kaikkein kalleinta ruokaa on jätteeksi päätyvä ruoka. Hävikistä aiheutuvien taloudellisten tappioiden lisäksi luontokin kuormittuu. Yksinkertaisimmillaan hävikkiä voi välttää syömällä kaiken sen, minkä lautaselleen annostelee ja kaupasta kotiin kantaa.
Ammattikeittiöissä hävikin vähentämiseen on lukuisia tapoja. Huolellinen ruokalistasuunnittelu, vakioitu reseptiikka, erävalmistus ja täsmälliset hankinnat ovat ratkaisevia hävikkitalkoissa. Ruokalinjaston rakentamisella on merkitystä. Ensin laitetaan esille salaatit ja vasta sitten täyttävämmät raaka-aineet ja proteiinin lähteet. Aika ajoin kannattaa opastaa asiakkaita ottamaan vain sellainen annos, jonka nämä jaksavat syödä. Tähän antaa osviittaa malliannos. Aina ruuan menekkiä ei voi etukäteen ennustaa, eikä asiakkaiden ruokakäyttäytymistä ymmärtää.
Mutta kun ruokajätettä ruvetaan oikein erikseen mittaamaan, havahduttaa tämä viimeistään monet kuluttajat. Biojäteastioiden yhteydessä oleva vaaka kertoo karua lukemaa hävikin synnystä. Jos omalta lautaselta kertyvän ruuan määrä yllättää, on aika tehdä korjausliike.
Kun ruokaa väistämättä jää yli vähittäiskaupoista, suurkeittiöistä ja kotitalouksista, on hyvä olla olemassa vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää ylijäämäruoka. Parhaimmillaan hävikistä ja raaka-aineiden sivuvirroista voidaan kehittää uusia tuotteita, innovatiivisia ravintolakonsepteja ja hävikkiterminaaleja. Siis kokonaan uutta liiketoimintaa.
Tiesitkö: ”Jos ruokahävikki olisi valtio, se olisi päästöiltään maailman kolmanneksi suurin”,
#fromwastetotaste
****
Kirjoituksen kuva: Suvi Laine