Kouluruoka nousee otsikoihin tavalla tai toisella joka syksy. Nyt on puhuttu raaka-ainekustannuksista ja laajemminkin kiristyvän taloustilanteen heijastumisesta julkisiin ruokapalveluihin. Tällä kertaa ei ole kyseessä tavanomaiset kouluruokailuun kohdistuvat kustannuspaineet, vaan maailmantilanteen aiheuttama elintarvikehintojen nousu. Kouluruoka ei ole ainoa kuntasektorin menoerä, jossa kustannuspaineita on. Jos ei ole helppoa ruokapalveluilla, ei myöskään kuntataloudesta päättävillä.
Siitä on kuitenkin lähdettävä, että koululaiset saavat ravitsemussuositusten mukaisen lämpimän kouluateriansa, maksoi mitä maksoi. Erityisesti nyt, kun perheiden taloutta ravistelee raju elinkustannusten nousu ja kotona syötävä ruokakin kallistuu.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Tarjonta ja kysyntä ei kouluruokailuissa aina kohtaa. Koululounasta jää syömättä ja päätyy jopa hävikiksi. Se jos mikä on turhaa rahan menoa. Syömättömyyteen on esitetty lääkkeeksi oppilaiden osallistamista ja kuulemista, mikä paljolti jo toteutuukin koulujen ruokaryhmien ja makuraatitoiminnan kautta. Sitten pitäisi vielä keksiä, miten saisimme koulujen nuoret mielipidevaikuttajat rummuttamaan kouluruuan ilosanomaa erityisesti yläkouluikäisten keskuudessa, jossa lautanen jää liian usein täyttämättä.
Onko sitten kasvisraaka-aineista ratkaisua hintahaasteeseen ja onnistuuko lihan korvaaminen ainakin osittain kasviksilla? Reseptistä riippuen korvaaminen onnistuu kohtalaisen hyvin ja kasvisten lisääminen on tärkeää niin ilmasto-kuin ravitsemussyistä. Harmillisesti kasvisproteiinin hinta ei juurikaan poikkea esimerkiksi jauhelihan hinnoista. Päin vastoin kasvisproteiini voi olla jopa hinnakkaampi vaihtoehto.
Kuva: Samuel Hoisko
Katselin tässä syksyllä Ylen uutista, jossa koululaisilta kyseltiin, miten ratkaista akuuttia raaka-aineiden hinnannousua. Eräs oppilas mainitsi, että näkkärin voisi jättää kokonaan pois, samoin piimän, jota ei kuulemma kumminkaan juoda. Toivon suuresti, että koululounaan sisältöihin ei tarvitsisi puuttua eikä ainakaan oppilaiden tarvitsisi hintoja pähkäillä, vaan löytäisimme yhteiskunnassa tasapainotetun ratkaisun kohoavien ruokakustannusten kattamiseen ja kouluruuan tarjoamiseen mahdollisimman täysipainoisena.
***
HUOM!Tämän jutun kuvat eivät liity tämän syksyn uutisointiin.