Palveluiden ja tuotteiden kehittäminen ei ole erillinen toiminto, vaan syklinen prosessi, joka palkitsee niin asiakkaat kuin ruokapalvelutoimijat.
”Ruokapalvelun asiakkaiden osallistaminen ja yhteinen kehittäminen on muutakin kuin toiveiden kysymistä”, painotti KasvisPro-ohjelman neljättä verkkotyöpajaa vetänyt Niina Rantakari Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Työpajan aiheena oli asiakkaiden osallistaminen ja toimivien vuorovaikutuskäytäntöjen tarkastelu yhteiskehittämisen näkökulmasta.
***
Mitä hyötyä yhteiskehittämisestä on?
- Tyytyväisyys palveluihin kasvaa
- Rakentuu tiedon varaan> saadaan tarjolle asiakkaille sopivia palveluita
- Suunnittelun panokset kohdistuvat oikeisiin ongelmiin>
säästetään kustannuksia - Luo merkityksellisyyttä niin asiakkaille kuin palvelun tuottajille
- Resurssit vahvistuvat
- Vetää puoleensa ja vahvistaa resursseja
***
Kolme case-esimerkkiä ruokapalveluiden asiakasyhteistyöstä
Työpajassa haastateltiin kolmen eri ruokapalveluorganisaation avainhenkilöitä ja kuultiin edistyksellisiä esimerkkejä siitä, miten asiakkaat huomioidaan ja osallistetaan tuotteita ja palveluita kehitettäessä. Keskusteluissa nousi vahvasti esille sana vastuullisuus ja aito halu kehittää toimintaa avoimesti asiakkaita kuunnellen.
Kajaanin Mamselli, palvelusuunnittelija Marika Jaakola
Kajaanin Mamsellissa on tehty pitkäjänteistä työtä asiakkaiden osallistamisessa: ”Meillä on neljä toimivaa yhteistoimintatyöryhmää, joita Mamselli koordinoi.” Näihin työryhmiin kuuluu edustus niin ruokapalveluista kuin koulu- tai varhaiskasvatuksen johdosta ja asiakkaista. Ryhmissä käsitellään vakiintuneen esityslistan mukaisesti Kajaanin kaupungin strategiaa, asiakkaiden osallistamista sekä ajankohtaisia palautteita ja toiveita. Lisäksi kaikissa kokoontumisissa muistutetaan Mamsellin isosta kattoteemasta ”Kaikki syö”.
Asiakkaita osallistetaan muun muassa suosituilla toiveruokaäänestyksillä. Esimerkiksi päiväkotilapset ovat saaneet ehdottaa toivevälipalaa, jonka perusteella saatiin ilahduttavaa tietoa kiisselien suosiosta, vaikka jäätelö kirikin toiveissa ykkössuosikiksi. Koululaisilla on puolestaan mahdollisuus osallistua makuraateihin ja opetushenkilöstölle painotetaan ruokailun olevan yksi tärkeimmistä oppimistilanteista.
”Oppilaiden vanhemmat ovat tärkeä kohderyhmä”, muistutti Jaakola. Koteihin on kohdennettu viestintää muun muassa aamupalan tärkeydestä.
Mamsellissa on vahva kokeilukulttuuri ja kasvisruokailuun kannustetaan. ”Meillä on ollut kasvisruoka vapaassa otossa jo pitkään ja salaattien houkuttelevalla sijoittelulla vaikutetaan osaltaan kasvisten menekkiin. Parhaillaan on menossa kokeilu lisätä tarjontaan höyrytettyjä kasviksia.”
***
Vantti Oy, palveluasiantuntija Helena Saarela ja palveluesihenkilö Eija Kärkkäinen
Vantissa vastuullisuus on upotettu kaikkeen palvelutoimintaan. Asiakkaiden jatkuva kuuleminen ja keskusteluyhteyden ylläpito on yhteiskehittämisen perusta. Osallistamisen tueksi asiakkaille tarjotaan palvelupaketteja, jotka soveltuvat niin päiväkoti- kuin koulumaailmaan.
Vantin tarjoamat osallistamispaketit:
- Keittiötöihin tutustuminen
Lapset tutustuvat keittiön toimintaan 1–2 päivää. Keittiöissä tehdään avustavia tehtäviä osallistujien ikätason mukaan ja tutustutaan keittiön arkeen. - Ruokaryhmä
Ruokaryhmä on ateriapalvelutuottajan järjestämä osallistava tapaaminen yhdessä kasvattajien ja lasten kanssa. Ryhmässä kehitetään yksikön ruokailua lapsia osallistaen. - Kampanja
Luokka tai jokin yksikön ryhmä organisoi yhdessä keittiön kanssa yhteisen kampanjan. Kampanjan tulee tukea yksikön ja ateriapalvelutuottajan (ympäristö)tavoitteita. - Maistelupaketti
Satokauden mukaisia juureksia/marjoja/hedelmiä tai monipuolisesti kasvipohjaisia tuotteita koulun/päiväkodin toiveiden mukaan.
Kasvisruokailun edistäminen on vahvasti esillä:
Ensi syksynä Vantissa kokeillaan kasvisruokien testaamista yhdessä oppilaiden kanssa. Oppilaat voivat tulla ”isoon keittiöön” oman reseptinsä kanssa ja valmistaa siitä ammattilaisten kanssa tulevaisuudessa mahdollisesti tarjottavaa kasvisruokaa.
Palveluesihenkikö Eija Kärkkäinen summasi mikä asiakkaiden osallistamisessa on tärkeintä: aktiivisuus, luottamuksen rakentaminen ja läsnäolo. ”Oppilaat kyllä huomaavat jos heidät huomioidaan. Jos olemme rohkeasti esillä asiakkaiden keskuudessa, herättää tämä luottamusta ja oppilaat uskaltavat kysyä meiltä lisää tarjottavasta ruuasta ja jutella muutenkin.”
***
Tuusulan ruokapalvelut, ruokapalvelupäällikkö Kirsi Hanski
”Tuusulassa olemme vastuullisuustavoitteissa jo toisella kierroksella”, kuvaili Tuusulan kunnan ruokapalvelupäällikkö Kirsi Hanski.
Vastuullisuutta ajatellaan laajasti aina ekologisesta vastuullisuudesta sosiaaliseen vastuullisuuteen. ” Olen itse mukana sivistysvaliokunnassa, jossa on voinut suoraan vaikuttaa kunnan päätöksentekoon myös ravitsemusasioissa.”Tuusulassa vastuullisuutta edistetään laajalla rintamalla ja asiakasryhmittäin. Eri luokka-asteille vastuullisuusviestiä paketoidaan eri tavalla. Tärkeää on myös kytkeä vastuullisuusviestiä eri oppiaineiden opetukseen ja samaan aikaan nostaa eri vastuullisuusteemoja ruokasaleissa esille. Silloin kaikilla on mahdollisuus oppia -niin oppilailla, opettajilla kuin ruokapalveluillakin.
Tuusulan kunnassa toimiva Kouluruoka– ja Makuaakkoset– diplomi- käytäntö on osaltaan toiminut yhteistyön avaajana ja keskustelun virittäjänä niin rehtoreiden kuin päiväkoti-johtajien keskuudessa. Säännöllisesti kokoontuvat ruokaryhmät saavat tapaamisissa tietoa ruokapalveluiden toiminnasta. Lisäksi jokavuotisilla keskuskeittiökierroksilla järjestetään peruskoululaisille mahdollisuuksia tutustua ruokapalveluiden tekemään työhön. ”Käynnin yhteydessä tutustutaan paitsi keittiöön, aktivoidaan nuoria myös erilaisilla tehtävillä kuten hedelmäsalaatin valmistamisella”, kuvaili Hanski.
Kuva: Tuusulan ruokapalvelut
Oma lukunsa Tuusulan vastuullisuustoimissa on pop up-ravintoloilla, jotka konseptin omaisesti kiertävät koululta toiselle. Ruokapalveluhenkilöstö käy kertomassa vastuullisuusasioista ja vie ravintolan materiaalit paikan päälle. Yksi tärkeä elementti on aktivoida nuoria pohtimaan vastuullisuutta laajemminkin ja rakentamaan ruokasaliin oman koulun ”vastuullisuuspuu.” Pop up-ravintoloiden ehdoton hittituote on kasvishampurilainen, jonka oppilaat saavat itse ”kasata”.
Myös Hanski painottaa arkista ruokakasvatustyötä ja nuorten huomioimista
” Koululaisille on tärkeää, että heidät huomataan. Ruokapalvelutyöntekijän ystävälliset sanat voivat olla monelle nuorelle todella merkityksellisiä.”
Kasvisruuan läpimurtoon suhtaudutaan Tuusulassa toiveikkaasti:
” Jotkut kasvisruuat ovat jo nyt suositumpia kuin jotkut sekaruuat”, Hanski iloitsee.
Tuusulan on ollut mukana myös Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmassa, jossa työstettiin keinoja ammattikeittiöiden vastuullisuusasioissa. Sen tuloksena syntyneen ohjelman avulla ruokapalvelut voivat arvioida ja kehittää omaa vastuullisuustyötään omaehtoisesti.