Vanha sanonta siitä, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä, ei päde ainakaan pienen otannan perusteella ruoka-alan ammattilaisten omiin ruokailutottumuksiin. Kolme amkolaista paljasti AmmattikeittiöOsaaja-lehden lukijoille, että suositusten mukainen, terveellinen ruokavalio lautasmalleineen on heille itsestään selvää, mutta myös herkuttelu on sallittua.
Kysymykset:
- Mitä teet työksesi?
- Mitä suositusten mukainen ruokavalio merkitsee sinulle toisaalta työsi kannalta, toisaalta omassa elämässäsi? Noudatatko jotakin erityisruokavaliota?
- Millainen on tyypillinen arjen ruokapäiväsi?
- Entä viikonloppuina ja lomilla? Jäävätkö ruokasuositukset silloin unhoon?
- Mitkä asiat määrittelevät ruokavalintojasi ja -ostojasi?
- Miten tarkasti noudatat suosituksia? Entä perheesi – tuleeko ruuasta kiistaa asiantuntijan ja muiden perheenjäsenten välillä?
- Paljasta salainen ruokapaheesi!
♥♥♥
Tiina Tamiola, Pirkanmaan Voimia
- Vastaan palvelujohtajana Pirkanmaan Voimian järjestämistä ateria- ja puhtauspalveluista hoitoalan palvelusegmentillä Pirkanmaan alueella.
- Työssäni hoitoalan asiakkaiden ruokavaliossa korostuu hyvä ravitsemus ja sen yhteys terveyteen, mutta pidän tärkeänä myös omassa elämässäni terveellisiä valintoja hyvinvointini, terveyteni ja virkeyteni ylläpitämisessä. Erityisruokavalioita minulla ei ole.
- Syön aamupalan ennen työhön menoa noin klo 7.30. Siinä on vaihdellen kaurapuuroa omenahillolla ja kanelilla tai maustamatonta jogurttia myslin ja vaahterasiirapin kera tai ruisleipä leikkeleiden kanssa. Aamulla on aina saatava kahvia! Joskus joudun kiireessä ottamaan aamupalan mukaan autoon. Toimisto- tai toimipaikkapäivinä syön lounaan lounasravintolassa tai -linjastolla klo 11.30-13 välillä sen mukaan, miten työkalenteri antaa myöten. Kotona etäpäivänä nautin kevyen lounaan – usein keittoa tai salaattia, eilisen päivällisen loput tai munakkaan ja kahvia tietysti jälkiruuaksi. Iltapäiväkahvin kanssa nappaan välipalaksi hedelmän tai smoothie-tyyppistä juotavaa ja usein lisäksi pähkinöitä. Päivällistä syön kotona klo 17 tai jumpan tai lenkin jälkeen klo 19. Meillä suositaan perinteisiä ruokia: kalaa, kanaa, pastaa, kiusauksia. Kasvisruokapäiviäkin pidämme. Iltapala klo 21:n tienoilla on jogurttia ja mysliä tai smoothie tai leipää tai joskus riisi- tai mannapuuroa.
- Viikonloppuna herkutellaan! Aamiaiseen panostetaan, etenkin sunnuntaisin. Silloin pöydässä on kananmunaa eri muodoissa, smoothieta, hedelmiä ja tuoreita marjoja. Koska aamupala on runsas, ei lounasta tarvita, vaan viikonloppuisin syömme sitten vain yhden aterian ja vähän myöhemmin kuin arkena, klo 15-16 aikoihin. Perjantai on usein pizzapäivä ja kesällä voidaan poiketa terassille afterwork-tyyppisesti töiden jälkeen. Lauantain iltapalana voi olla herkkua, kuten juustoja. Sunnuntaissa on haaveena pitää aina aikuisten lasten kanssa perhebrunssi tai -dinneri.
- Valinnoissani korostuu tuotteen maku ja kotimaisuus. Mieluiset valinnat ovat mahdollisuuksien mukaan myös terveellisiä, mutta herkkujakin kauppakassista löytyy. Suosin kausituotteita – sieniä, juureksia ja marjoja loppukesästä, blinejä alkuvuodesta, parsaa keväällä, mansikoita ja uusia perunoita kesällä. Juhlapyhinä pöydässä on perinteisiä herkkuja: jouluna pitää saada laatikoita, kesällä grillataan monipuolisesti.
- Aika hyvin meillä lautasmallia noudatetaan, salaatti ja kasvikset kuuluvat joka ateriaan. Kahden aikuisen taloudessa herkutellaan joskus arkisinkin ohi suositusten. Aikuisten lasten omat mieltymykset, kuten vegaaniruokavalio, ovat tulleet tutuiksi koko perheen ruokaillessa yhdessä. Silloin yritetään huomioida kaikkien toiveet. Nuorilta olenkin oppinut paljon uutta ruoanvalmistukseen liittyvää, muun muassa maustamisesta. Vastuullisesta raaka-ainekäytöstä meillä keskustellaan myös.
- Avokadopasta on must silloin, kun kaipaan hellittelyruokaa – kun mieli on maassa ja haluan käpertyä sohvannurkkaan. Jäätelöä pitää saada pitkin vuotta, se liittyy hyvään fiilikseen. Juuri nyt tekisi mieli suolaista kinuskijätskiä.
♥♥♥
Minna Luomanen, Sedu
- Olen ravintola- ja catering-alan lehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedussa. Työpäiväni koostuu pääosin perustutkinto ja erikoisammattitutkinto-opetuksesta, lähi- ja verkko-opetuksesta sekä opiskelijoiden ohjaamisesta ja arvioinneista työelämässä oppimisen jaksoilla.
- Ravitsemussuositukset ovat työssäni iso osa opetusta, sekä käytännön keittiöpäivissä että teoriatunneilla. Pyrin itse noudattamaan ateriarytmiä sekä lautasmallin toteutumista aterioilla. Valitsen myös herkästi sydänmerkkituotteita kaupan hyllyltä. Seuraan ravitsemukseen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita, joten ajantasainen tieto palvelee sekä arjessani että työssäni.
Minulla ei ole erityisruokavaliota. - Työpäivinä noudata hyvin toistuvaa elämänrytmiä. Herään kuudelta ja laitan itselleni aamupalan, joka koostuu kahdesta kahvikupillisesta, paahdetuista leivistä, leikkeleistä ja jogurttiannoksesta, johon pilkon mukaan sesongin hedelmiä. Välipalaksi nappaan töihin mukaan omenan, mandariinin, päärynän tms. Lounaan nautin työpaikalla ja mielestäni hyvin ravitsemussuositusten mukaan. Jälkiruokaa ei lounaalla useinkaan ole, joten juon kahvin siihen päätteeksi. Iltapäivällä en syö välipalaa, ja se kostautuu kurnivana vatsana päivällisaikaan töistä palatessani. Usein lämmitän päivälliseksi jotain edellisen päivän keittoa tai pastaa tuoresalaatin ja hedelmien kera. Iltapalaa syön kahdeksan aikoihin. Se on toistuva teekupponen ja paahdettu ruisleipä juuston kera, joskus lisänä on jugurttia tai rahkaa tai sellaista. Vettä juon työpäiväni aikana aivan liian vähän. Tätä pyrin vapaa-aikana korjaamaan pitämällä vesikannua pöydällä houkuttimena.
- Viikonloppuisin saan usein lapsenlapsia yövieraiksi, ja silloin ateriarytmini pysyy hyvin arkipäivien kaltaisena. Mutta jos olemme mieheni kanssa kahden kotona, jää helposti toinen päivän lämmin ateria syömättä ja korvaamme sen runsaammalla iltapalalla tai iltapäiväkahvilla. Lomilla herkutellaan selkeästi enemmän kuin muuten, kuten haetaan noutoruokaa pikaruokapaikoista. Mökillä grillaillaan enemmän kasviksia kuin mitä talven aikana tulee lämpimiä kasviksia laitettua arkiruokien lisäkkeiksi.
- Suomalaiset raaka-aineet ja lähialueen tuotteet ovat vahvasti mukana ruokaostoksissani. Vietin lapsuudessa paljon aikaani isun (äidinäiti) ja papan maatilalla, jossa itsekasvatettu ja valmistettu ruoka oli jokapäiväistä. Sieltä on jäänyt arkeeni monia ihania makumuistoja. Äitini on toiminut reilut 40 vuotta sairaalan dieettikeittäjänä, joten lapsuudenkodissanikin oli aina tarjolla monipuolista ja terveyttä edistävää ruokaa. Äidin esimerkistä uravalintanikin oli helppo, kiitos siitä! Lasteni ja lastenlasteni kanssa kokoonnumme usein perhepäivällisille, joiden teema valitaan kalenterivuoden lähellä olevan juhlan mukaan. Teen heille perinteisiä suomalaisia teemaruokia esimerkiksi pääsiäisen, vapun, joulun ja bliniaikaan. Toivon, että voin näin jakaa omaa ruokakulttuuriani ja makumuistojani myös heille sekä lastenlapsilleni.
- Asun mieheni kanssa kahdestaan, ja hän on hyvin ennakkoluuloton kokeilemaan uusia vaihtoehtoja, kuten erilaisia kasviproteiinivaihtoehtoja. Olemme viettäneet muutamia tammikuun vegaanihaasteitakin yhdessä. Ravitsemusasioista emme kovinkaan paljon keskustele, mutta hän saattaa esittää tarkentavia kysymyksiä, kuten vaikka miksi meidän levitteemme on vaihtunut tai saunapalvi korvattu kanaleikkeleellä.
- Lapsenlapsenikin jo tietävät mummun keittiössä SEN alalaatikon, jossa on aina levy Fazerin Sinistä suklaata herkutteluhetkiin – ja niitähän löytyy!
♥♥♥
Susanna Raulio, THL
- Olen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuspäällikkö. Työhöni kuuluu kaikenlainen ravitsemukseen ja terveyteen liittyvä asiantuntijatyö ja tutkimushankkeita. Koulutukseltani olen elintarviketieteiden maisteri ravitsemustieteessä ja filosofian tohtori. Väitöskirjan tein lääketieteellisessä tiedekunnassa työaikaisesta aterioinnista.
- Vuosien kuluessa siitä on muodostunut itselleni sama asia. Vaikka en tietoisesti ajattele, että yritän syödä terveellisesti, huomaan olevani luontaisesti lähellä suositeltua. Syön mielelläni kuitupitoisia hiilarilähteitä ja ruokavalioni on kala- ja kasvipainotteinen. Makuaistikin tottuu, ja aiemmin ehkä oudoista raaka-aineista tulee hyvänmakuisia. Suolaan kiinnitän huomiota sekä työssä että omassa ruokailussani niin, että ravintola-annoksen suolan huomaan viimeistään illan poikkeuksellisesta janotuksesta. Mitään erityisruokavaliota en noudata, mutta syön yhä harvemmin punaista lihaa ja lihaa muutenkin.
- Aloitan kaikki aamuni, niin arkena kuin viikonloppuisin kaurapuurolla. Se sopii kropalleni. Puuroon lisään oman puutarhapalstan marjoja ja lorautan oliiviöljyä. Se on tehty oliiveista, joita käyn syksyisin poimimassa kollegan oliivitilalta. Puuron teen soijajuomaan, veteen keitetty ei pidä nälkää. Ravitsemussuositukseen kuuluu myös sattumia! Minä syön joka aamu kahvin kanssa palan tummaa suklaata, siihen olen jäänyt kiinni. Jos käyn aamulla ennen töitä liikkumassa, syön kevyen välipalan, useimmiten hedelmän. Jos menen liikkumaan vasta työpäivän jälkeen, syön välipalaksi mysliä ja jotakin kasvipohjaista jogurttia. Teen paljon etätöitä. Kotityöpäivänä pyrin lounaalla lautasmalliin: runsas annos kasviksia riippuen siitä, mikä on pääruoka. Käytän paljon palkokasveja, ja leipä on kauraa tai ruista. Pastan kanssa en leipää välttämättä syö. Arkisin en syö kunnon päivällistä, vaan otan illalla näläntunteen mukaan salaattia tai leipää.
- Viikonloppuina nautin arkea runsaamman brunssimaisen aamiaisen. Silloin puuro saa seurakseen leipää, kananmunia ja tuoremehua. Lauantaina ja sunnuntaina syödään yksi lämmin ateria ja myöhemmin kuin arkisin sekä iltapala, välipaloille ei ole tarvetta. Lomilla pyrin noudattamaan viikonlopun ruokarytmiä, ettei koko päivä menisi ”laiduntamiseksi”.
- Ruuan hinta ei näyttele enää niin isoa roolia, mutta yritän painottaa ostoksissani kotimaisuutta ja eettisyyttä. Aina se ei onnistu; tykkään ostaa esimerkiksi avokadoja, vaikka tiedän ne aikamoisiksi vesisyöpöiksi. On hienoa, että kotimaisia omenoita saa nykyään melkein vuoden ympäri, vaikka ostan toki myös muualta tuotuja hedelmiä.
- Lautasmalli on kauhean helppo jokaisen omaksua. Ei tarvitse muistaa kuin että puolet kasviksia, neljännes energiakomponenttia ja neljännes pääraaka-ainetta, salaatinkastike öljypitoinen ja leipä kuituinen ja vähäsuolainen. Olen itse löytänyt syömiseen rentouden. Rentoon otteeseen ruokarytmin muistaen kehotan muitakin. Ja Suomessa kaikki saavat lisätä ruokavalioonsa kasviksia!
- Ravitsemustieteilijänä en tykkää pahemäärittelystä, koska mikäänhän ei ole kiellettyä. Kesällä jätskiä menee tosi paljon. Lempimakujani ovat Kolmen kaverin lakujäätelö ja vegaaninen lakritsi-vadelmajäätelö. Tykkään myös irtokarkeista, erityisesti tervanmakuisista ja hammaslääkärin kauhuksi kirpeistä.