Osallistuimme Ammattikeittiöosaajien syksyn seminaariin ja esitimme väitteen: henkilöstö tykkää osallistua. Väitteemme perustui LAPPI-menetelmän aiemmasta käytöstä saatuihin tuloksiin konepaja- ja ohjelmistoyrityksissä sekä kokemuksiimme LAPPI-työpajoista KetCat-hankkeessa mukana olevissa yrityksissä. Väite sai aikaan keskustelua ja sitä me haemmekin!
Ammattikeittiöt ja catering – KetCat-hankkeen keskiössä on työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden kehittäminen alan mikro- ja pk-yrityksissä. Aloitamme yrityskohtaisen työskentelyn yrittäjän tai esihenkilöiden kanssa ja kartoitamme kehittämiskohteita. Kun kehittämiskohde tai -kohteita on valittu, pidämme henkilöstön kanssa LAPPI-työpajan – ilman johtoa.
Kuvassa Merja Ylönen, Teemu Pulkkinen, Sakari Ketolainen ja Annika Karppelin. Kuva: Juha Lindvall.
Työmenetelmän valinta on sinänsä sivuosassa, jos asiaa mietitään osallistamisen näkökulmasta. Tärkeintä on, että kehittämiseen osallistuva henkilöstö kokee käytettävät menetelmät ja työkalut mielekkäiksi ja toimiviksi. Meidän tapauksessamme tarkoituksena on samalla testata muilla toimialoilla käytettyä LAPPI-menetelmää ammattikeittiöiden ja catering-alan kehittämisessä.
LAPPI-menetelmän avulla yritykset pääsevät kehittämään omaa toimintaa käytännönläheisesti ja yhdessä.
Toiminnan kokonaisuuden sekä kehittämiskohteiden hahmottamiseen kuuluvat työpajaa edeltävä kartoituskeskustelu yrityksen johdon kanssa, itse LAPPI-työpaja henkilöstön kanssa sekä työpajan jälkeen tehtävä toiminnan havainnointi. Työpajan jälkeen henkilöstö suhtautuu erittäin myönteisesti paikan päällä tekemäämme havainnointiin. Havainnointi tukee osaltaan työpajassa esiin nousseiden kehittämiskohteiden konkretisointia ja antaa hankkeen asiantuntijoille lisää tietoa kehittämiskohteesta.
Itse työpajassa ovat läsnä tarkastelun alla olevaan prosessiin liittyvät henkilöt, mutta ei johtoa. Tämä siksi, että pyrimme selvittämään prosessien todellisen kulun sekä työhön vaikuttavat tekijät. Kokonaisuus lähtee liikkeelle roolien tai prosessin osien tunnistamisesta ja niiden kokoamisesta. Keskustelun lomassa osallistujat pääsevät miettimään aika tarkkaan toiminnan kokonaisuutta sekä prosessin kulkua. Saatu palaute työpajoista on ollut positiivista ja on koettu, että työpaja on ollut hyödyllinen toiminnan kuvaamisessa sekä kokonaisuuden hahmottamisen työkaluna.
Yhdessä kehittäen
Lähtökohtana kehittämistyössä on henkilöstön osallistaminen sekä yrityksen oman toiminnan kehittäminen LAPPI-menetelmän avulla. Taustalla vaikuttaa yritysten vahva tahtotila ja ajatus siitä, että osaava henkilöstö jaksaa työssään ja pysyy alalla.
Havaintojemme perusteella henkilöstö voi olla todella kehitysmyönteistä. Kehittämisen tuloksena prosessit usein selkiytyvät ja henkilöstön kokema rasitus vähenee. Kokemuksemme mukaan yritysten prosessit voivat olla eri tavoilla keskeneräisiä ja osin jopa epäselviä. Tämä on mahdollista jo pidempään olemassa olleessa yrityksessä, mutta erityisesti voimakasta kasvua hakevassa tai nopeasti kasvaneessa yrityksessä. Tästäkin syystä kehittäminen henkilöstön näkökulmasta voi olla todella merkityksellistä.
Lähde:
Raninen, A., Ahonen, J. J., Sihvonen, H. M., Savolainen, P., & Beecham, S. (2013). LAPPI: A light‐weight technique to practical process modeling and improvement target identification. Journal of Software: Evolution and Process, 25(9), 915-933.