Ruokapalvelualalla tehdään vaikuttavaa vastuullisuustyötä. Siitä kannattaa viestiä suunnitelmallisesti, sillä vastuullisuus ei näy tuotteesta tai palvelusta päällepäin.
Suomalaiset kuluttajat haluavat yhä enemmän tietoa käyttämiensä tuotteiden ja palveluiden vastuullisuudesta.
”Vastuullisuus ei kuitenkaan näy tuotteesta, palvelusta tai brändistä päällepäin. Siksi siitä pitää viestiä. Jos vastuullisuudesta ei viestiä, kuluttajan on vaikea tehdä vastuullisia valintoja”, sanoo vastuullisuusviestinnän asiantuntija Heidi Korva viestintätoimisto Communikésta.
Korvan mukaan vastuullisuudesta viestiminen on tärkeää kaikilla toimialoilla, koska kuluttajat odottavat, että yritysten ja organisaatioiden toiminta ja viestintä on avointa ja läpinäkyvää.
”Kun yritys tai organisaatio alkaa viestiä vastuullisuudesta, sillä on luottamusta kasvattava vaikutus.”
Vastuullisuustyössä ei voi koskaan olla valmis
Vastuullisuustyöstä ja -teoista viestiminen on Korvan mukaan viime vuosina lisääntynyt Suomessa. Vastuullisuudesta viestimistä ei silti pidetä yrityksissä ja organisaatioissa aina kovin helppona asiana.
”Monet toimijat ajattelevat, ettemme ole vastuullisuudessa vielä tarpeeksi pitkällä, jotta siitä voisi viestiä. Vastuullisuustyössä ei kuitenkaan voi olla koskaan valmis, koska koko ajan tulee uusia huomioitavia asioita. Jostakin kannattaa aloittaa. Alussa voi viestiä, että olemme vasta alkumatkalla emmekä ole vielä läheskään siellä, minne haluamme edetä”, Korva sanoo.
Millaisista vastuullisuuden teemoista juuri nyt pitäisi viestiä? Korvan mukaan ajankohtaisia, yhteisesti merkittäviä vastuullisuusteemoja ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Eri toimialoilla voivat lisäksi korostua myös muut vastuullisuusteemat.
”Ruoka-alalla tärkeitä teemoja ovat etenkin ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointi. Raaka-aineiden alkuperä kiinnostaa, samoin työntekijöiden hyvinvointi sekä paikallisuus”, Korva määrittelee.
Onko vastuullisuus huomioitu hankinnoissa?
Hyvä vastuullisuusviestinnän lähtökohta kaikenkokoisille ammattikeittiöille on hankinnoista ja raaka-aineiden alkuperästä viestiminen. Yhä useammat ruokailijat kaipaavat tietoa siitä, mistä tarjottu ruoka on peräisin.
”Ruokapalveluissa kannattaa varmistaa, miten vastuullisuus on otettu hankinnoissa huomioon. Tarjotaanko meillä esimerkiksi lähituottajan perunaa tai tuotteita, joille on myönnetty vastuullisuussertifikaatteja? Näistä kannattaa kertoa vaikkapa ruokalistassa, verkkosivuilla tai tarjoilulinjastossa”, Korva sanoo.
Myös erilaiset teemaviikot ovat ruokapalvelualan toimijoille luonteva tapa nostaa omaa vastuullisuustyötä esille. Hävikkiviikon ja kestävän kehityksen viikon kaltaiset teemat tarjoavat mahdollisuuden innostaa ruokailijatkin mukaan toimintaan.
Korva kertoo, että asiakkaiden ja sidosryhmien osallistaminen tekemiseen mukaan on vastuullisuusviestinnässä vahvistuva suuntaus. Ruokapalvelualan arjessa toteutetaan jo toimivia käytäntöjä. Hyvä esimerkki on hävikkiruoan myynti, joka on ollut monissa toimipaikoissa tehokas tapa saada hyötykäyttöön lounastarjoilusta ylijääneitä ruokia.
”Se on vastuullisuusteko ja vastuullisuusviestintää, että innostetaan ihmisiä niitä ostamaan. Ruokapalvelualalla on tehty tässä vuosikausia hyvää työtä”, Korva sanoo.
Yksi ruokapalvelualan vastuullisuustyön ja vaikuttamisen keino on tuuppaus eli nudging. Se tarkoittaa niitä lukuisia hienovaraisia keinoja, joilla ruokailijat saadaan automaattisesti tekemään vähän parempia valintoja. Vaikkapa niin, että sijoitetaan salaatit ja kasvikset ensimmäiseksi linjastoon, jotta ruokailija ottaa niitä lautaselleen enemmän.
”Ammattikeittiöt ovat monessa vastuullisuusasiassa esimerkin ja suunnan näyttäjiä. Parhaimmillaan tekojen vaikuttavuus on paljon omaa keittiötä laajempi, kun ne siirtyvät käytännöiksi asiakkaiden arkeen ja koteihin.”
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Koska ruokapalvelualalla tehdään vaikuttavaa vastuullisuustyötä jo nyt, siitä kannattaa Korvan mukaan viestiä suunnitelmallisesti. Viestinnän rooli on vastuullisuustyössä merkittävä, jotta pystytään luomaan kuluttajien kaipaamaa läpinäkyvyyttä yrityksen ja organisaation teoille.
”Vaikka vastuullisuustyössä ei oltaisi vielä kovin pitkällä, voi aina kertoa tavoitteista ja siitä, että me alamme nyt miettiä enemmän näitä asioita”, Korva sanoo.
Vastuullisuusviestintä kannattaa viedä niihin kanaviin, joissa muutenkin viestitään. Tärkeitä ja toimivia viestinnän kanavia ovat esimerkiksi verkkosivut, sosiaalinen media ja uutiskirjeet. Ruokapalvelualla myös ruokasali ja tarjoilulinjasto tarjoavat viestintään mahdollisuuksia. Tarjoilulinjastossa voi esimerkiksi kertoa, että meillä käytetään luomumaitoa ja Reilun kaupan kahvia.
”Aidossa valintatilanteessa ihminen on usein kaikkein vastaanottavaisin tarjotulle tiedolle”, Korva toteaa.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -ajattelu pätee myös vastuullisuusviestinnässä. Heidi Korva kannustaa laatimaan viestinnän tueksi jonkinlaisen suunnitelman tai vuosikellon, joka helpottaa tekemistä arjessa.
”Arjen kiireessä viestintä jää helposti sivuraiteelle. Viestinnän toteutusta helpottaa, että asiat on kertaalleen mietitty ja suunniteltu.”
Heidi Korvan 8 vinkkiä vastuullisuusviestintään
- Avoimuus kasvattaa luottamusta: ”Nämä tietää, mitä tekee.”
- Valitse tärkeimmät vastuullisuusteemat ja sanoita pääviestit.
- Uskalla avata myös keskeneräisiä ja haastavia asioita.
- Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: laadi viestinnän avuksi suunnitelma tai vuosikello.
- Vie vastuullisuusviestintä kaikkiin kanaviin luontevaksi osaksi muuta viestintää.
- Puhu ihmisten kielellä, älä piiloudu numeroiden ja sertifikaattien taakse.
- Vastuullisuusviestinnän ei tarvitse olla kuivakan informoivaa – uskalla olla myös rento.
- Muista onnistumisen mittaaminen ja jatkuva kehittäminen.