Ruokakasvatus

Mitä on ruokakasvatus?

Ruokakasvatus on laaja ja monimuotoinen kokonaisuus, joka ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkään ravitsemustiedon jakamiseen. Sitä voi tapahtua ruokailutilanteessa, ruoan esillepanossa, vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ruokakasvatus on läsnä, kun puhumme ruoasta tai vaikutamme siihen, millaiseksi kokemukseksi lasten ja nuorten ruokailu muodostuu. Se on arjen toimintaa, jossa ruokapalveluilla on merkittävä tehtävä ja vaikuttamisen mahdollisuus.

Ravitsemussuosituksen mukaan ruokakasvatus on ohjauksellista ja opetuksellista toimintaa, jonka tavoitteena on kehittää yksilöiden ja yhteisöjen valmiuksia tehdä terveyttä edistäviä, kestäviä ja kulttuurisesti monipuolisia ruokavalintoja. Ruokakasvatus auttaa ehkäisemään ruokahävikkiä, kun asiakkaat oppivat arvostamaan ruokaa ja ruokailuhetkeä, ruoan tuottajia ja tekijöitä sekä ymmärtämään ruokaan liittyviä vaikutuksia.

“Ruokakasvatuksella edistetään lasten myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen, laajennetaan makumieltymyksiä sekä opetetaan kestäviä elintapoja.” (Ruoka-askel-toimintamalli)

Ruokakasvatus pähkinänkuoressa 

• Tukee lasten ja nuorten ruokailoa ja tasapainoisen ruokasuhteen kehittymistä.
• Tapahtuu arjessa ja on kaikkien yhteinen tehtävä.
• Vahvistaa yhteistyötä ruokapalveluiden, opetus- ja kasvatushenkilöstön sekä muiden toimijoiden välillä.
• Edistää kestäviä elintapoja ja auttaa ymmärtämään ruokavalintojen vaikutuksia.
• Lisää ruoan arvostusta ja auttaa vähentämään ruokahävikkiä.

LUE LISÄÄ ruokakasvatuksesta ruokapalveluissa alla olevista  artikkeleista.  Linkki artikkeliin avautuu kuvaa klikkaamalla.

Minäkö ruokakasvattaja?

Lukuisien ruokapalvelun ammattilaisten työ vaikuttaa suoraan siihen, millaiseksi lasten ja nuorten ruokailukokemus muodostuu. Tarjottava ruoka ja sen esillepano, ruokailun ohjaus ja muut vuorovaikutustilanteet sekä ruokailuympäristön rauhallisuuden ja viihtyisyyden edistäminen ovat kaikki osa ruokakasvatusta – ja myös ruokapalveluiden arkea, mikä tekee ruokapalvelun henkilöstöstä aivan keskeisiä ruokakasvattajia.

Ruokapalveluhenkilöstö ”antaa ruoalle kasvot” ja voi omalla toiminnallaan lisätä ruoan arvostusta. Kun ruoan valmistuksen taustalla oleva työ tehdään näkyväksi, esimerkiksi keittiövierailujen ja yhteisten keskustelujen kautta, lasten ja nuorten ymmärrys ja kiinnostus ruokaa kohtaan kasvaa. Rohkaiseva vuorovaikutus ja asiakkaiden osallistaminen ruokailun kehittämiseen ovat ruokakasvatuksellisia tekoja, joilla voidaan lisätä ruoan arvostusta ja vaikuttaa myönteisesti myös hävikin määrään. Ruokakasvatuksen osaamisen lisääminen ja toteuttaminen osana ruokapalvelun arkea edistää myös ruokahävikin hallintaa.

“Ruokapalveluiden ja kasvatuksen ammattilaiset ovat roolimalleja joka päivä. Malli ruoan ja hyvinvoinnin arvostamiseen vaikuttaa lasten tottumuksiin, muovaa asenteita ja vaikuttaa makumieltymyksiin.” (Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry)

Ruokakasvatus onnistuu yhteistyöllä

Ruokakasvatus on vaikuttavinta, kun se toteutuu yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstö, muut päiväkoti- ja kouluyhteisön ammattilaiset ja sidosryhmät sekä lasten ja nuorten huoltajat ovat ruokapalveluiden tärkeitä kumppaneita ruokakasvatuksen yhteistyössä.

Yhteistyö ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se tarvitsee yhteisiä tavoitteita, rakenteita ja tilaa keskustelulle. Esimerkiksi ruokapalvelun palvelusopimuksiin voidaan kirjata ruokakasvatuksen tavoitteita ja yhteistyön muotoja. Tämä selkeyttää rooleja ja antaa ruokapalveluhenkilöstölle luvan ja mahdollisuuden osallistua ruokakasvatukseen osana omaa työtään.

Myös lasten ja nuorten osallisuus on tärkeä osa yhteistyötä. Kun asiakkaat otetaan aidosti mukaan ruokailun kehittämiseen, keskinäinen ymmärrys ja arvostus kasvavat ja ruokailusta tulee mieluisa, merkityksellinen osa koulupäivää. Pelkän toiveruokakyselyn sijaan lasten ja nuorten osallisuutta voidaan vahvistaa esimerkiksi säännöllisillä keskusteluilla, yhteisellä palautteen käsittelyllä sekä järjestämällä työpajoja tai muita toiminnallisia tilaisuuksia.

Kunnan johdolla on tärkeä rooli yhteistyön mahdollistajana, sillä ruokakasvatuksen kehittäminen vaatii resursseja: työaikaa, osaamista ja materiaaleja sekä yhteisiä foorumeita keskusteluun ja yhteistyöhön. Kun ruokakasvatus nähdään osana kunnan strategiaa ja arvoja, saa se myös tarvitsemansa päättäjätason tuen.

LUE LISÄÄ ruokakasvatuksen toteutuksesta sekä yhteistyöstä ja osallistamisen keinoista koulussa ja varhaiskasvatuksessa oheisesta artikkelista ja Ruoka-askel-toimintamallista. Linkki artikkeliin ja julkaisuun avautuu kuvaa klikkaamalla.

Innostu ruokakasvatuksen monipuolisista keinoista!

Ruokakasvatuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on jo tarjolla runsaasti ideoita, käytännön esimerkkejä sekä kehittämisyhteistyössä hyväksi havaittuja toimintamalleja. Aistilähtöinen Makukoulu- eli sapere-menetelmä on tutkitusti tehokas tapa monipuolistaa ruoan kokemista, laajentaa makutottumuksia ja lisätä ruokailoa. Ruokakasvatetaan yhdessä! -opas esittelee kouluyhteisöissä testattuja esimerkkejä aistitehtävistä sekä yhteisistä maistiais- ja lounastapahtumista, joiden toimintamallit on kehitetty ruokapalveluiden, opetushenkilöstön sekä oppilaiden huoltajien yhteistyönä. Myös Ruoka-askel-toimintamalli antaa vinkkejä uusien ruokien hyväksyttävyyden lisäämiseen.

Kuvan lähde: Ruoka-askel-toimintamalli: terveyttä ja ekologista kestävyyttä edistävä ruokailu varhaiskasvatuksessa. Linkki Ruoka-askel toimintamalliin avautuu kuvaa klikkaamalla.

Perehdy ideoihin, työkaluihin ja ruokapalveluiden kokemuksiin

• Kouluruokadiplomi
• Maistuva koulu – Ruokailoa kouluihin!
• Makuaakkoset-diplomi
• Nykytila.fi  Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointityökalu
• Ruoka-askel-toimintamalli – terveyttä ja ekologista kestävyyttä edistävä ruokailu varhaiskasvatuksessa
• Ruokakasvatetaan yhdessä! Neljä ruokakasvatuksen toimintamallia koulun opetushenkilöstön, ruokapalvelun ja huoltajien väliseen yhteistyöhön
• Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
• RuokaTutka

LUE RUOKAPALVELUIDEN KOKEMUKSISTA ruokakasvatuksen käytännön keinoista. Artikkeli avautuu kuvaa klikkaamalla.

Ryhdy ruokakasvattajaksi!

• Tee näkyväksi
  Kerro, mistä ruoka tulee ja mitä ruokapalvelut tekevät ja miksi. Anna ruoan ja työn arvostuksen näkyä selvästi.
• Kokeile rohkeasti
  Ota aktiivikäyttöön tämä aineisto. Tutustu ja kokeile ruokakasvatuksen keinoja matalalla kynnyksellä innostaen mukaan henkilöstö ja asiakkaat sekä ruokakasvatuksen yhteistyökumppanit ja mahdollistajat.
• Tee yhdessä
  Yhteistyössä kasvatuksen ja opetuksen henkilöstön, lasten ja nuorten kotijoukkojen sekä muiden sidosryhmien kanssa suunniteltu ja toteutettu ruokakasvatus tuottaa iloa, ymmärrystä, yhteishenkeä ja pienin askelin myönteisiä muutoksia kohti tavoitteita!