Tämä artikkeli on julkaistu alun perin AmmattikeittiöOsaaja-lehdessä 3/2023
Ruokapalveluammattilaisilla on tärkeä rooli ruokakasvatuksessa
Kun koko koulun tai päiväkodin henkilöstö osallistuu ruokakasvatukseen, maistuu ruoka paremmin ja lapset syövät monipuolisemmin. Ihan tutkitustikin!
Ruokakasvatuksen tavoitteena on, että lapsille kasvaa myönteinen ja tasapainoinen suhde itseensä ja ruokaan. ”Ruoka on mielenkiintoinen ja ehtymätön tutkimuskohde, jota voidaan käsitellä monesta eri näkökulmasta – sekä oppitunneilla että ruokailuissa. Ruokakasvatus tarjoaa lapsille tietoa ja kokemuksia mm. kehon viesteistä, ruokakulttuurista sekä kestävistä ja terveellisistä ruokavalinnoista.”, kertoo ruokakasvatuksen asiantuntija Aliisa Hyvönen Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:stä.
Kannustamalla, neuvomalla ja ohjaamalla ruokapalvelutyöntekijät osallistuvat päiväkodin ja koulun päivittäiseen ruokakasvatukseen. Arkiset kohtaamiset saattavat ruokakasvatuksen näkökulmasta olla jopa tärkeimpiä lasten ruokasuhteeseen vaikuttavia hetkiä.
Ei ole yhdentekevää, miten ruuasta puhutaan ja minkälaista ilmapiiriä ruokailuun luodaan. “Onko ruokailun tavoitteena tankata nopeasti ja antaa tilaa seuraaville ruokailijoille, vai kannustetaanko oppilaita keskustelemaan, maistelemaan ja nauttimaan yhdessä olosta muiden kanssa?”, Hyvönen kysyy.
Opetus-, kasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstön olisi tärkeä sopia yhdessä, miten ruokailussa lapsia ja oppilaita ohjataan ja miten eri tilanteet sanoitetaan. Varsinkin pienelle lapselle voi olla hämmentävää, jos jollain aikuisella on sääntö, että kaikkea pitää ottaa hieman maistettavaksi, mutta joku toinen aikuisista vaatii, että lautanen on syötävä aina tyhjäksi.
”Jo kysymys ”Miltä ruoka tänään sinusta maistui” on hyvää ruokakasvatusta. ”
”Ohjaus ja neuvonta ovat osa ruokailua ja ruokakasvatusta, eikä se ole vain opetuspuolen tehtävä. Emme ole enää vain kokkeja vaan myös ruokakasvattajia. Tätä näkökulmaa olisi tärkeää lisätä myös tulevien ammattilaisten koulutukseen. Moni ei uskalla sanoa mitään, koska pelkää että sanoo väärin”, pohtii tukipalvelupäällikkö Minna Pettinen Asikkalan tukipalveluista. Väärin sanomista on kuitenkin turha pelätä. Jo kysymys ”Miltä ruoka tänään sinusta maistui” on hyvää ruokakasvatusta.
Ruokapuheen lisäksi viihtyisä ruokaympäristö kannustaa hyvään syömiseen. Oppilaiden ja koulun muun henkilöstön kanssa olisi hyvä pohtia, miten linjastolla kannustetaan ottamaan sopivasti ja toisaalta maistamaan uusia ruokia. Uusiin ruokiin tutustumista voidaan helpottaa esimerkiksi maistelukipoilla tai -lusikoilla.
Yhteinen suunnitelma ja valmiit materiaalit auttavat
Ruokapalveluilla on myös mahdollisuus osallistua koulun ja päiväkodin ruokakasvatukseen esimerkiksi tarjoamalla välineitä ja ruokaan liittyvää osaamista opetushenkilöstön työn tueksi.
Asikkalassa ruokakasvatuksen yhteistyötä on kehitetty innokkaasti jo vuosia, usein ruokapalveluiden aloitteesta. Vuonna 2019 sapere-työryhmän kanssa tehtiin yhteinen ruokakasvatuksen vuosikello varhaiskasvatukseen, koulupuolelle suunnitelma laadittiin tänä vuonna. Yhteiseen vuosikelloon on kirjattuna ruokakasvatuksen teemat ja vastuut: mitä koulut ja päiväkodit tekevät itsenäisesti ja mihin ruokapalvelu osallistuu. Vuosittain tehdään ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arvio ja päivitetään kelloon toiveet ja muutostarpeet.
”Yhteinen suunnittelu on kaiken a ja o. Monet asiat tuntuvat aluksi liian isoilta ja vaativilta, mutta tulevat helpommin toteutettua, kun ne kirjoitettu ylös”, Minna Pettinen kertoo.
Sapere- tai maistelupaketit ovat konkreettinen kädenojennus ruokapalveluilta, mikä helpottaa kasvatus- ja opetushenkilöstön työtä. Tilattava sapere-paketti voi sisältää esimerkiksi valikoiman satokauden juureksia, leivontatarvikkeita tai joulun mausteita tuoksuteltavaksi. Joissain kunnissa maistelupaketit kuuluvat jo palvelusopimukseen, esimerkiksi neljä kertaa vuodessa kaikkiin ryhmiin. Maistuvan koulun ja Neuvokas perhe ruokakasvatus -sivuston ideapankissa on monia ohjeistuksia makukouluharjoituksiin, joita voidaan liittää osaksi paketteja.
Asikkalassa jokaisessa päiväkodissa on fyysiset ja sähköiset sapere-kansiot, joissa on kuvia, reseptejä, pelejä ja leikkejä. Tänä vuonna materiaalipakettiin lisätään hajupurkit.
”Keittiö toimittaa päiväkoteihin syksyisin sadonkorjuutorin ja viljaesittelyn ja keväällä hedelmätorin, ja näitä on pyydetty myös alakouluihin. Ruokapalveluiden kautta on mahdollista tilata valmiita taikinoita tai raaka-aineet esimerkiksi piparien leivontaa”, Pettinen kuvailee.
Asikkalan varhaiskasvatuksen sapere-toiminta näkyy lautasilla. Pienistä koululaisista on tullut rohkeita maistelijoita ja esimerkiksi päivittäin tarjolla olevaa kasvisruokavaihtoehtoa maistellaan alakouluissa hyvin, Pettinen kertoo.
Rohkeasti mukaan kasvatustyöhön
Kun kasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstö yhdistävät voimansa, saadaan ruokakasvatuksessa parhaita tuloksia. Monesti ruokapalvelun ammattilaiset ovat vaatimattomia tarjoamaan omaa osaamistaan opetushenkilöstön hyödyksi. Harva opettajakaan tietää, miten kouluruokaa valmistetaan.
”On hyvä muistaa, että esimerkiksi luokanopettajien koulutukseen ei kuulu oikeastaan lainkaan ruokakasvatuksen tai ravitsemuksen opetusta. Kyllä ruokapalveluammattilaiset tietävät paljon hyvästä ruuasta, ja siitä, miten tehdään maistuvaa, terveellistä ja kestävää kouluruokaa”, Aliisa Hyvönen kertoo.
Hyvä käytäntö on kutsua esim. 1. ja 7. luokkalaiset tutustumaan keittiöön. Jos vierailut eivät ole mahdollisia, voi ruokapalveluhenkilö vierailla luokissa ja näyttää kuvia tai videoita kouluruuan valmistuksesta. TET-harjoittelut koulukeittiössä ovat hieno tapa tutustuttaa ruokapalveluammattilaisten työnkuvaan – tämän soisi olevan käytäntö kaikissa kouluissa!
Ruoka on mahtava aihe koulun monialaiseen opetuskokonaisuudeksi tai osaksi esimerkiksi hyvinvointipäivää. Ruokapalvelun henkilöstö voi osallistua teemapäiviin omalla pistellään. Pisteellä voidaan arvuutella mihin erilaisia keittiötyövälineitä käytetään, vastata kouluruoka-aiheeseen tietovisaan, kertoa omat suosikkikouluruuat tai vaikka osallistua koululounaan tai välipalan valmistukseen pilkkomalla hedelmiä tai kasviksia.
“Henkilöstöresurssit haastavat ruokakasvatustyöhön osallistumista, ja siksi rooleista ja työajasta olisi tärkeä sopia palvelusopimuksia tehdessä. Uskon, että monelle ruokapalvelun ammattilaiselle isompi rooli lasten ja oppilaiden kasvatuksessa voi lisätä työn merkitystä ja iloa. Toivoisin, että useammalla olisi siihen mahdollisuus”, Hyvönen visioi.
Jokaisella lapsia kohtaavalla ammattilaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälainen ruokasuhde lapsille ja nuorille muodostuu. Ruokakasvatuksella todella on merkitystä!
Maistuva koulu
- Tutkitusti vaikuttava toimintamalli alakoulun ruokakasvatukseen
- Yli 200 ideaa oppitunneille ja kouluruokailun kehittämiseen
- Maksuton verkkokurssi opettajille
- maistuvakoulu.fi
- Työkalu ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointiin ja tiedolla johtamiseen kuntiin nykytila.fi
Kirjoittaja: Silja Varjonen
Kuvat: Samuel Hoisko ja Ruukku ry
Takaisin ruokakasvatus -osioon