Tämä artikkeli on julkaistu alun perin AmmattikeittiöOsaajalehdessä 4/2024.
Kestävämpää kouluruokaa ruokakasvatuksen yhteistyöllä
Päiväkotien ja koulujen ruokailu on oiva paikka totuttaa ja kasvattaa lapsia monipuoliseen ja kestävään syömiseen. Muutos ei tapahdu yksinomaan keittiössä, vaan tarvitsemme tiivistä yhteistyötä opetus- ja kasvatushenkilöstön kanssa, ruokakasvatusta helpottavia työvälineitä sekä rakenteita.
Olemme Ruokakasvatusyhdistys Ruukussa yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Sydänliiton kanssa tehneet vuodesta 2021 hankkeita, joilla olemme edistäneet moniammatillista yhteistyötä ja ruokakasvatuksen osaamista kunnissa. Hankkeissamme on ollut mukana jo 40 kuntaa ja kaupunkia. Viime keväänä toteutimme kyselyn kuntien ruokapalvelujohtajille. Kyselyyn vastasi 90 kuntaa, mikä vastaa kolmannesta kaikista Suomen kunnista.
Makukoululla kasvisruoka maistumaan
Kouluruokailusuosituksissa kasvisruokaa suositellaan tarjottavan päivittäin toisena vapaavalintaisena pääruokana. Ruokapalvelujohtajien kyselyn perusteella tämä suositus toteutuu 43 % kunnista. Kasvisruokapäiviä on kerran viikossa tai useammin 71 % kunnista. Kymmenesosassa kunnista kasvisruokapäiviä on kerran kuussa tai harvemmin.
Monia ruokapalveluita haastaa kasvisruuan heikko suosio. Ruokakasvatuksessa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia lasten ja nuorten makutottumusten laajentamisessa ja totuttamisessa kestävämpään koulu- ja päiväkotiruokaan. Aistilähtöinen Makukoulu- eli sapere-menetelmä on tutkitustikin tehokas keino lisäämään ruokailoa ja ruokavalion monipuolisuutta. Kun uusia ruokia tuodaan listoille, voidaan niiden raaka-aineita tuoda tutuksi harjoituksilla ruokailun ulkopuolella, jolloin ei ole painetta maistamiseen tai vatsansa täyttämiseen.
”Elo-syyskuussa kaikille halukkaille ryhmille alakouluissa ja varhaiskasvatuksessa toimitamme kasviksia, marjoja, hedelmiä tutkittavaksi.”
Ruokapalveluista yli puolet tarjoavat makukoulupaketteja tai muita vastaavia tuotteita aistilähtöiseen ruokakasvatukseen. Erikseen tilattava maistelupaketti voi sisältää esimerkiksi kattauksen satokauden kasviksia tai linssejä ja papuja tutustuttavaksi. Makukoulupaketeista kannattaa aktiivisesti muistuttaa kasvattajia sekä tarjota paketteja myös kouluihin, joissa aistilähtöistä ruokakasvatusta ei vielä osata hyödyntää yhtä hyvin kuin varhaiskasvatuksessa. Pakettien lisäksi henkilöstö tarvitsee koulutusta menetelmän hyödyntämiseen.
Myös kotitalousopetuksen ja ruokapalveluiden yhteistyöllä voidaan lisätä kasvisruokien suosiota. Lahdessa oppilaat valitsivat koulun ruokalistalta ruuan, jonka reseptiä kehittivät maistuvammaksi. Ideat vietiin Päijät-Hämeen ateriapalveluille.
Osallisuus on muutakin kuin toiveruokien selvittämistä
Opetussuunnitelmassa linjataan, että lapset ja nuoret on otettava mukaan kouluruokailun kehittämiseen. Kunnassa voidaan lisätä demokraattista osallisuutta niin, että kouluruokailua käsitellään oppilaskunnissa, kouluruokailutyöryhmässä tai nuorisovaltuustoissa. Ei kannata unohtaa myöskään arkista osallistumista toimintaan, kuten päiväkodissa ruuan tarjoiluun osallistumista tai isommilla oppilailla apulaisena toimimista.
”Seiskaluokkalaisten TET-harjoittelu tosi hyvä asia, siinä suurella osalla nousee kouluruoan arvostus.”
Toiveruokapäivät ja palautekyselyt ovat tyypillisin tapa osallistaa lapsia kouluruokailun suunnitteluun. Kyselyt ovat kohtalaisen kevyt tapa selvittää lasten ja nuorten ajatuksia. Niitä kannattaa hyödyntää, mutta muistaa aina myös viestiä mahdollisimman pian kyselyiden tuloksista ja kertoa, mihin toimenpiteisiin palaute johtaa.
Toiveruokakyselyiden rinnalla olisi hyvä selvittää laajemmin ajatuksia ruuasta ja ruokailun sujuvuudesta ja viihtyisyydestä. Työpajoissa ja keskusteluissa saa syvällisempää tietoa ja usein myös hyvin käytännönläheisiä ratkaisuehdotuksia. Esimerkiksi Lahdessa järjestetyissä Skididialogi-keskusteluissa alakoulujen oppilaat kuvailivat esteitä kasvisruokien syömiseen. Niinkin pieni asia kuin kansi astian päällä voi vähentää ruuan ottamista.
Yhteistyölle tarvitaan foorumit
Kunta- ja kaupunkitasoiset yhteistyöryhmät lisäävät ruokakasvatuksen ja lasten ravitsemuksen tasa-arvoa, kun kehittäminen ei ole vain yksittäisten innostuneiden koulujen ja päiväkotien vastuulla. Kokemustemme mukaan yhteistyöryhmät eivät ole Suomessa vielä vakiintuneita. Kyselyn perusteella ryhmiä on alle puolessa kunnista.
Viidenneksessä kunnista asiaa käsitellään jonkun muun ryhmän osana, kuten hyvinvointiryhmässä tai tapaamisissa rehtorien ja johtajien kanssa. Ruokakasvatuksen ja kouluruokailun käsitteleminen muissa kunnan työryhmissä on järkevä ratkaisu, jos resurssit eivät riitä oman työryhmän perustamiselle. Riskinä kuitenkin on, että asia jää muiden hyvinvointiteemojen jalkoihin.
Ruokakasvatuksen yhteistyötä on toki tärkeää edistää myös yksittäisissä kouluissa ja päiväkodeissa. Kolmanneksessa kunnissa vakiintuneita tapaamisia kasvatus- ja opetushenkilöstön ja ruokapalveluiden välillä ei ole lainkaan. Mikäli koulussa ja päiväkodissa on epäselvyyttä vastuista tai kitkaa henkilöstön välillä, voi olla tarpeen luoda tilaisuuksia keskustelulle. Tärkeää on puolin ja toisin lisätä ymmärrystä ja arvostusta toisten työlle, kiittää ja kehua.
”Ruokapalvelun ja varhaiskasvatuksen/koulun kesken pidetään vuosittain yksikkökohtaiset yhteistyötapaamiset, jossa käsitellään saadut palautteet sekä keskustellaan yksikön ruokailukäytänteistä ja mahdollisista kehitystarpeista.”
Keskustelun apuna voi hyödyntää ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytila.fi-työkalua, joka auttaa huomaamaan koulun ja päiväkodin vahvuudet ja kehityskohteet. Sujuvan yhteistyön merkiksi päiväkoti tai koulu voi hakea myös Makuaakkoset- tai Kouluruoka-diplomia.
Palvelusopimukset helpottavat henkilökunnan työtä
Kunnan ja ruokapalvelutuottajan välisiä palvelusopimuksia koulu- ja päiväkotiruokailun järjestämisestä oli 40 %:ssa vastanneista kunnista. Vain 16 % palvelusopimuksista oli kirjauksia ruokakasvatuksesta. Palvelusopimusten lisäksi osassa kuntia on myös erilliset palvelulupaukset ja vastuunjakotaulukot.
”Varsinaisia palvelusopimuksia ei ole tehty, toimintatavoista on sovittu ja seurantapalavereissa käydään lävitse toteutunutta, tarpeita, mm. henkilöstöpalavereihin osallistuen.”
Palvelusopimuksiin tai muuhun dokumenttiin olisi hyvä kirjata ruokakasvatuksen yhteisiä tavoitteita ja yhteistyön keinoja. Tämä helpottaa myös keittiöhenkilökunnan työtä, kun heillä on tiedossa, mitä oman työaikansa puitteissa saavat tehdä. Esimerkiksi saavatko he osallistua koulun tai päiväkodin henkilöstökokouksiin, joissa suunnitellaan ruokakasvatusta?
Palvelusopimuksen kirjaukset voivat olla hyvin käytännönläheisiä ja ne voivat liittyä esimerkiksi viestintään ja lasten osallisuuden lisäämiseen. Miten oppilailta ja henkilöstöltä kerätään palautetta kouluruokailusta ja miten palautetta käsitellään, missä ruokalistoista ja mahdollisista muutoksista kerrotaan?
Sopimuksessa kannattaa kuvata ruokapalveluiden tarjoama tuki ruokakasvatukselle: minkälaisia sapere-paketteja on mahdollista tilata tai saako keittiöltä tilauspalvelutuotteita ryhmien tai luokkien toimintaan. Sopimuksessa voi olla myös mukana vuosikello, johon lisätään säännölliset ruokakasvatuksen toimet, kuten teemaviikot, asiakasraadit tai vierailut oppilaskunnan kokouksissa. Palvelusopimuksessa voidaan myös kuvata, miten ja missä ruokailun käytännöistä keskustellaan yksiköissä ja kunnan tasolla.
***
Sitaatit ovat avoimia vastauksia kyselystä. Kysely on osa Tanja Takalan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tehtävää opinnäytetyötä.
***
Kirjoittaja: Silja Varjonen
Kuvia: AnnaLousieCompany ja Jesse Hiltusen ottamat makukoulu-kuvat.
Nykytila.fi
- Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointi on työkalu seurantaan, arviointiin ja näkyväksi tekemiseen
- 30 kysymystä viiden eri teeman alla
- Tuloksia voi tarkastella kunta- ja maakuntakohtaisesti
Maistuva koulu
- Tutkitusti vaikuttava toimintamalli perusopetuksen ruokakasvatukseen
- Yli 200 ideaa oppitunneille ja kouluruokailun kehittämiseen
- Maksuton verkkokoulutus opettajille
Neuvokas perhe
- Verkkopalvelu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ruokakasvatuksen tueksi
- Ideapankki, josta löytyy ideakortteja ruokailon ja ruokarohkeuden kasvattamiseksi
- Maksuton verkkokurssi varhaiskasvatuksen henkilöstölle
www.neuvokasperhe.fi/ruokakasvatus