Tänä vuonna saamme viettää paitsi suomalaisen kouluruokailun 75-vuotisjuhlavuotta myös Ammattikeittiöosaajien koordinoiman Kouluruokadiplomi-käytännön kymmenettä toimintakautta. Kouluruokadiplomi on uraauurtava kouluruokailun ja ruokakasvatuksen itsearviointimalli ja oppimisalusta peruskoulujen ja lukioiden käyttöön.
Melko tarkkaan kymmenen vuotta sitten juhlimme ensimmäistä Kouluruokadiplomia iloisissa tunnelmissa Kirkkoharjun kulukeskuksessa Kirkkonummella. Tuo koulu ei enää toimi täysimittaisesti, vaan sen on korvannut entistäkin ehompi Jokirinteen oppimiskeskus. Sekin jo diplominsa ansainnut.
Juhlavuona iloitsemme Kouluruokadiplomin mukanaan tuomista hyödyistä yhdessä hakijakoulujen kanssa. Ajan hengen mukaisesti tuomme vahvemmin esiin kouluruokailun vastuullisuustavoitteita ja korostamme diplomin ruokakasvatuksellista merkitystä ja viestinnällistä arvoa kouluruokailun imagon kirkastamisessa. Koko koulun yhteisenä projektina saatu konkreettinen tunnustus kertoo ansiokkaasta kouluruokailun järjestämisestä niin asiakkaille, huoltajille kuin kaikille sidosryhmille.
Voit lukea AmmattikeittiöOsaaja-lehden 1/2013 pääkirjoituksen lähes sanasta sanaan toistettuna tämän kirjoituksen alta.
Maailmantilanne on muuttunut melkoisesti ja pyytämättä kymmenessä vuodessa. Moni globaali haaste on saanut astetta vakavamman sävyn. Kiihtyvä ilmastonmuutos, yllättävät kriisit, digitalisaatio ja ruokatuotannon tehostamisvaateet yhdessä valtavan työvoimahaasteen kanssa tuottavat ruokapalveluille välillä mahdottomankin tuntuisia haasteita.
Ensimmäiset viralliset kouluruoka-annokset lusikoitiin vuonna 1948 sotien jälkeisessä Suomessa, jolloin oli suuri tarve ravita vähävaraisten perheiden lapsia. Tuolloin kouluruokaa kunnioitettiin ja puheet sen kelpaamattomuudesta olisivat olleet tyrmistyttäviä. Ajat ja arvot ovat muuttuneet, ruokakulutuuri ja syömisen tavat monipuolistuneet ja kansakuntamme vaurastunut. Varmaa kuitenkin on, että kouluruokailulle ja julkisten ruokapalvelujen tuottamalle ruualle löytyy tarvetta ja asiakaskuntaa kaikissa maailmantilanteissa.
Lisätietoa diplomeista:
kouluruokadiplomi.fi
makuaakkosetdiplomi.fi
***
Alla oleva kirjoitus on AmmattikeittiöOsaaja-lehden pääkirjoitus vuodelta 2013.
Yhteistyössä mittavan asiantuntijaryhmän kanssa rakennettu ja useassa koulussa pilotoitu Kouluruokadiplomi oli vihdoin haettavissa ja ensimmäistä diplomisuoristusta päästiin yhdessä juhlimaan Kirkkonummen koulukeskuksessa tammikuussa 2013.
Diplomoitua kouluruokaa
Ensimmäinen valtakunnallinen mittari ja testiympäristö kouluruoan tason ja ruokailutilanteen toimivuuden mittaamiseksi on nyt lanseerattu. Kouluruokadiplomi on osoitus ravitsemuksellisesti tasapainoisesta, kestävästä ja kasvatukselliset elementit huomiovasta kouluruokailun järjestämisestä.
Jotta kouluyhteisö voi ansaita diplomin, täytyy sen kouluruokailun olla kokonaisvaltaisen mallikkaasti hoidettu. Parhaimmillaan koulun ruokailuhetki onkin tapakasvatusta, hyvää ruokakulttuuria ja kestävää kehitystä vaaliva tuokio. Siten kaikki kouluyhteisön sidosryhmät voivat vaikuttaa siihen, kuinka miellyttävänä kouluruokailu koetaan. Toki ruokalistankin on oltava diplomikoulussa kunnossa, mutta diplomia ei voi hakea yksin koulun ruokapalveluhenkilöstö. Diplomin taustalla toimiva kriteeristö edellyttää myös opetushenkilöstön ja kuntapäättäjien tietämystä kouluruokailun vaatimista sosiaalisista ja taloudellisista resursseista.
Liian usein media sormeilee kouluruokaa kohuotsikoin. Samaan aikaan kun elämme oikeaa ruokakulttuuribuumia ja koti- ja ravintolakokkailu monine trendeineen kukoistaa, meillä on ikään kuin lupa valittaa julkisen ruokailun tasosta. Missä vaiheessa uutisointi on lipsunut tällaiseksi? Annosmääriin suhteutettuna koulu- ja muu julkinen ruokailu kun on lähes sataprosenttisesti tasalaatuista, maukasta ja puhtaista raaka-aineista valmistettua.
Raha asettaa raamit kouluruoallekin, mutta vääränlainen niukkuuden tavoittelu ei ole kilvoittelun arvoista. Taloudellisesti haastavinakaan aikoina saavutetuista budjeteista ei saa nipistää. Ravitsemishenkilökunta ja niukan elintarvikebudjetin kanssa kamppailevat ruokapalvelupäälliköt ovat melkoisessa ristitulessa: luomua sekä lähiruokaa arvostetaan ja monenmoista trendikkyyttä kaivataan, mutta kalliimpiin raaka-aineisiin ei kuitenkaan löydy varoja. Kestävän kouluruokailun järjestäminen onkin kunnan yhteinen poliittinen päätös.
Suomalainen maksuton kouluruoka on ainutlaatuista maailmassa, ja sitä on ehdotettu jopa vientituotteeksi. Me itse voimme päättää, haluammeko kirkastaa tämän innovaation mainetta vai vähätellä kouluruokaa ja sen tekijöitä.
Ensimmäiset kouluruokadiplomit luovutettiin Kouluruokadiplomi-hankkeen pilotteinakin toimineille Kirkkonummen koulukeskukselle, Kouvolan Saviniemen koululle sekä Naantalin Lietsalan ala-asteelle. Näissä kouluissa ruokahetki on osa jokapäiväistä yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa arkista aherrusta ratkaisevalla tavalla. Muistetaanpa, että hyvät oppimistulokset ja tasapainoinen kouluruokailu taitavat kulkea käsi kädessä.