Sosiaalinen vastuullisuuden toteuttaminen on ruokapalveluissa ajankohtaisempaa kuin koskaan. Jatkuvat muutokset, työvoimapula ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät organisaatioilta entistäkin tarkempaa huolehtimista työntekijöiden hyvinvoinnista, osaamisesta, motivoinnista ja perehdyttämisestä.
Varuke-hankkeen huhtikuun työpajassa käsiteltiin monipuolisesti sosiaalisen vastuullisuuden teemoja. Sosiaalinen vastuullisuus voidaan karkeasti jakaa neljään osa-alueeseen: Henkilöstö ja työolosuhteet, työhyvinvointi, ihmisoikeuksien toteutuminen ja yhteiskuntavastuu sekä tuote-ja palveluvastuu. Seuraavassa katsaus päivän puheenvuoroihin.
Vetovoimaa ja pitovoimaa
Työpajassa tuotiin esille rekrytoinnin haasteita ja mahdollisuuksia. Aluepäällikkö Mia Hänninen HUS Asviasta keroi käytännön tavoista rekrytoida ja perehdyttää uusia työntekijöitä, niin että nämä kokisivat työpaikan omakseen myös pitemmällä tähtäimellä. Esihenkilöillä on suuri vastuu perehdyttämisestä mutta koko työyhteisön on suhtauduttava uusiin henkilöihin avoimin mielin antamalla aikaa oppimiseen ja mahdollistamalla osaamistason mukainen itsenäinen työskentely perehdyttämisen edetessä.
Ravitsemisala kärsii vetovoimapulasta mutta tilanne ei parane asian hokemisella. On tärkeää pitää huolta jo olemassa olevasta henkilöstöstä ja lisätä pitovoimaa ja urajohtamista. ”Alalle tulevista on pidettävä kiinni ja osoitettava heille mahdollisuuksia urakehitykseen ja jatkuvaan täydennyskoulutukseen”, korosti toiminnanjohtaja Marjut Huhtala Ammattikeittiöosaajat ry:stä.
Työpajassa paneuduttiin myös osatyökykyisten työllistämiseen yhtenä tärkeänä vastuullisuustekona. ”Osatyökykyisten potentiaalia ei vielä riittävän hyvin tunnisteta”, harmitteli Kaija Räty Vates-säätiöstä. Kuitenkin jo tällä hetkellä jopa 50%:lla kaikista työikäisistä on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus. Osatyökykyisten kohdalla työn esteet ovat niin suuria, että työnantaja voi työkykyselvitysten kautta hakea TE-toimiston palkkatukea ja työn järjestelytukea.
Alue-esimies Heli Hakulinen kertoi Tuusulan kunnan esimerkeistä osatyökykyisten työllistämisessä ja korosti työparityöskentelyn merkitystä tässä työllistämistavassa. On myös tiedottaa muille työkavereille ja asiakkaille, että henkilö on osatyökykyinen ja siksi erilaiseen työpanokseen kykenevä. Tuusulan kunnan ruokapalveluissa osatyökykyisten työllistämisestä on ollut enimmäkseen hyviä kokemuksia: ”Usein osatyökykyisillä on valtava halu ja tarmokkuutta palautua täysin työkykyisiksi”, Hakulinen painotti
Monikulttuuriset työyhteisöt yleistyvät
Monikulttuurisuus on rikkaus ja kuvastaa organisaation kykyä suvaitsevaisuuteen ja sosiaalisesti vastuullisiin työskentelytapoihin.
Tutkija Sari Vanhanen Siirtolaisuusinstituutista herätteli työyhteisöjä pohtimaan, mitä osaamista juuri meidän organisaatiossa tarvitaan ja miten työn tavoitteista kerrotaan maahanmuuttajille sekä vahvistetaan porukkaan kuulumista? Hän painotti hienotunteisen mutta riittävän kysymisen merkitystä ja tarvetta selkiyttää työyhteisön ja esihenkilöiden rooleja maahanmuuttajien perehdyttämisessä.
Vanhanen mainitsti myös Yhdenvertaisuuslain, jonka tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.
Kehityspäällikkö Katriina Bernoulli Palvelukeskus Helsingistä esitteli ison ruokapalvelutoimijan tapoja edistää työyhteisöjen monimuotoisuutta. Organisaatiolla on käytössään muun muassa anonyymi rekrytointi ja Palvelukeskuksen urasivut löytyvät monikielisinä. Myös viestinnässä korostetaan selkokielistä, kuvallista aineistoa. ” Monen maahanmuuttajan työura alkaa ensi keikkatyön ja sitten sopivan työpisteen etsimisellä”, Bernoulli kuvaili. Hän korosti esihenkilön roolia perehdyttämisessä: ” Monikulttuurisesti kompetentti esihenkilö jaksaa kuunnella, tukee ja rohkaisee vuorovaikutustilanteissa, kannustaa Suomen kielen opiskeluun ammattisanaston kautta, kohtelee tasapuolisesti ja viestii ohjeet selkeästi.”
Työyhteisöissä tarvitaan muutosmuskeleita
Elämme jatkuvassa muutoksessa. Viimeisen kahden vuoden aikana ikävät ulkoiset tekijät ovat vaatineet organisaatioilta paljon muutoskykyä, sopeutumista ja toiminnan muokkaamista.
Johdon valmentaja Anna Lönnroth Bomentis Oy:sta kuvaili muutokseen reagoimista psykologisena prosessina ja esitteli teorian muutosmuskeleista. ”Meillä kaikilla on oma tapaamme reagoida painetilanteissa ja erilaiset voimavarat ottaa muutostyökaluja käyttöön. ”Puhukaa muutoksesta ja tunnistakaa, mitkä ovat jokaisen vahvuudet muutoksissa ja mitkä kehittymisen kohdat”, Lönnroth kannusti.
Muutosmuskeleiden käyttö muutostilanteissa:
Miten johtaa mielen hyvinvointia?
Sosiaalisen vastuullisuuteen kuuluu vahvasti kollegoita arvostava käyttäytyminen ja kyky huomata jos työkaveri tarvitsee tukea tai hänen käytöksensä muuttuu totutusta. Työterveyslaitoksen tutkija Elisa Valtanen kehottaa työyhteisöjä rakentamaan psykologisesti turvallista työkulttuuria ja listaa keinoja, joilla työhyvinvointia johdetaan:
- Tue kokemusta työn hallinnasta, kertaa aika ajoin ydintehtävät ja anna vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja ajankäyttöön.
- Arvosta ja palkitse ponnistelusta.
Huomaa onnistumiset, kehittyminen ja yrittäminen. Puhu yksikkösi työstä avoimesti.
Kannusta avoimeen vuorovaikutukseen. Näytä esimerkkiä. - Pyri oikeudenmukaiseen päätöksentekoon
Epäoikeudenmukaisuuden kokemus nakertaa työhyvinvointia, pyri siksi avoimiin keskusteluun
ja selkeään päätöksentekoprosessiin. Kohtele kaikkia samalla tavalla. - Vahvista yksilöllisiä voimavaroja
Huomaa yksilölliset erot ja vahvuudet. Anna tukea työuran eri vaiheissa, järjestä
Huolehdi myös palautumisesta.
Työterveyslaitos on julkaissut viime syksynä Mielenterveyden tuen työkalupakin, joka tarjoaa työpaikoille ja työterveyshuolloille keinoja pitää huolta mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Sosiaalinen vastuullisuus julkisissa hankinnoissa
Erityisasiantuntija Elina Ovaskainen Motivasta esitteli sosiaalisesti vastuullisten hankintojen tarkastuskriteerejä. Hankintojen riskianalyysissa selvitetään mm. tuotantomaa ja tiedossa olevat haasteet, toimitusketjun monimutkaisuus ja (vaiheet) ja jos on mahdollista myös tuotantoprosessi- ja tapa, työskentelyolosuhteet ja työvoiman luonne. Sosiaalisesti kestävien hankintojen arvioiminen tulee tehdä ennen hankintojen käynnistämistä ja kiinnittää erityistä huomiota euromäärältään suuriin hankintoihin ja hankintoihin, joissa voi olla muita suurempi riski ihmisoikeusloukkauksiin.
Lue lisää mm. Motivan oppaasta vastuullisista elinhankinnoista: https://www.motiva.fi/files/18576/Opas_vastuullisiin_elintarvikehankintoihin_-_suosituksia_vaatimuksiksi_ja_vertailukriteereiksi.pdf
***