Ruokapalvelualan toimijat ovat toistaiseksi tehneet melko vähän ravitsemussitoumuksia. Kymijoen Ravintopalveluissa ravitsemussitoumukset ovat tuoneet näkyvyyttä vastuullisuustyölle ja uusia ideoita toimintaan.
”Vähennämme ruokalistoilla punaisen lihan määrää ja korvaamme sitä kasviproteiineilla. Tarjoamme oppilas- ja opiskelijaruokailussa päivittäin kasvisruokaa. Pidämme joka päivä myynnissä vähintään yhtä välipalatuotetta, jossa ei ole lisättyä sokeria.”
Nämä ovat esimerkkejä ravitsemussitoumuksista, joita suomalaiset ruoka-alan toimijat ovat tehneet viime vuosien aikana. Ravitsemussitoumus on vuonna 2017 lanseerattu toimintamalli, joka kannustaa ruoka-alan toimijoita parantamaan ruokavalion ravitsemuslaatua ja edistämään ravitsemusvastuullisia toimintatapoja. Tavoitteena on, että kaikkien olisi helppo nauttia ravitsemussuositusten mukaista ruokaa.
Ravitsemussitoumuksia voivat tehdä muun muassa ruokapalvelualan toimijat, kahvilat, ravintolat, elintarviketeollisuus, kauppa, järjestöt ja ruoasta viestivä media. Neljän toimintavuoden aikana ravitsemussitoumuksia on tehty hieman yli 70.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen kertoo, että eniten on tehty kasvisten käyttöön, sitten suolaan ja sokeriin liittyviä ravitsemussitoumuksia.
”Ravitsemussitoumuksia toivotaan ja tarvitaan ehdottomasti lisää”, Lyytikäinen sanoo.
Kasvisruokaa ensimmäisenä ateriavaihtoehtona
Kymijoen Ravintopalvelut Oy:ssä on tehty tähän mennessä kaikkiaan kolme ravitsemussitoumusta. Niistä viimeisin tehtiin viime syksynä, jolloin oppilas- ja opiskelijaravintoloissa sitouduttiin tarjoamaan kasvisruokaa joka päivä ensimmäisenä ateriavaihtoehtona.
Ravitsemussuunnittelija Anu Mikkola Kymijoen Ravintopalvelut Oy:stä kertoo, että kasvisruoka on ollut oppilas- ja opiskelijaravintoloissa päivittäin tarjolla jo 12 vuoden ajan. Viime syksynä siitä haluttiin kuitenkin tehdä ruokailijoille ensisijainen ateriavaihtoehto, joten sen paikkaa vaihdettiin linjaston alkuun.
”Halusimme tuoda esille, että kasvisruoka on tasavertainen vaihtoehto toisen ruoan rinnalla. Toivomme, että koululaiset ja opiskelijat rohkaistuisivat ottamaan enemmän kasvisruokaa ja siitä tulisi heille entistä tutumpaa.” Mikkolan mukaan muutos on otettu hyvin vastaan. Muutamissa kouluissa kasvisruoan menekin on jo huomattu lisääntyneen. Erityisen suosittuja kasvisruokia ovat olleet kasvisnuudelivuoka, soijamakaronilaatikko, pinaattiletut ja porkkananapit.
”Tavoitteemme on, että vuoteen 2025 mennessä oppilas- ja opiskelijaravintoloissa olisi kerran viikossa päivä, jolloin molemmat ateriavaihtoehdot ovat kasvisruokaa. Tällä hetkellä tämä toteutuu neljä kertaa 12 viikon kiertävän ruokalistan aikana”, Mikkola kertoo.
Tukena vastuullisuustyössä
Kymijoen Ravintopalveluissa tehtiin viime vuonna myös toinen ravitsemussitoumus, jonka mukaan sairaaloissa ja asumispalveluissa tarjotaan entistä vähemmän punaista lihaa. Käytännössä punaisen lihan määrää on vähennetty ruokailijaa kohti 500 grammasta 400 grammaan viikossa. Ruokalistalla on nyt hieman enemmän kasvis- ja broileriruokia. Aamu- ja iltapalojen kinkkuleikkeleitä on korvattu kalkkunalla.
Kymijoen Ravintopalvelut on mukana yhtenä toimijana Vastuulliset ruokapalvelut-hankkeessa.
”Muutos on ollut käytännön tasolla sen verran pieni, ettei ruokailijoilta ole tullut juurikaan palautetta”, Mikkola sanoo.
Mikkola kertoo, että kasvispainotteisen syömisen edistäminen on tärkeä osa Kymijoen Ravintopalveluiden vastuullisuustavoitteita. Kymijoen Ravintopalvelut on yksi kymmenestä ruokapalvelualan toimijasta, joka on mukana vuonna 2021 käynnistyneessä kolmivuotisessa Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmassa. Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja kestävän ruokajärjestelmän edistämiseksi.
Ravitsemussitoumukset on koettu Kymijoen Ravintopalveluissa hyväksi keinoksi tuoda esiin ravitsemusvastuullisia toimintatapoja.”Ravitsemussitoumukset tukevat vastuullisuustyötämme”, Mikkola mainitsee.
Osa kestävän kehityksen tavoitteita
Arja Lyytikäisen mukaan ravitsemussitoumusten potentiaali lähtee siitä, että ne ovat osa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta, jolloin ne kiinnittyvät sekä kansallisiin että kansainvälisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ravitsemussitoumukset tehdään ja julkaistaan osana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta sivustolla sitoumus2050.fi.
”Tällä hetkellä paljon yhteiskunnallisia paineita kohdistuu siihen, että vastuullisuus näkyy ruokapalvelualan toiminnassa. Myös kuluttajat odottavat entistä enemmän, että tarjolla oleva ruoka tukee kestävää kehitystä ja ekologista kestävyyttä. Nyt on yhteiskunnallinen tilaus sille, että kestävän kehityksen osana tehdään myös ravitsemussitoumuksia”, Lyytikäinen sanoo.
Tunnettuutta vahvistetaan
Kun ravitsemussitoumus-toimintamalli lanseerattiin kesällä 2017, siitä suunniteltiin kolmivuotista pilottia. Nyt toimintamalli on ollut käytössä neljä vuotta. Viime syksynä toteutettiin arviointihanke, jonka raportti valmistui joulukuussa.
Lyytikäinen kertoo, että eniten ravitsemussitoumuksia ovat tehneet elintarviketeollisuuden ja kaupan alan suuret toimijat. Ruokapalvelualan toimijoita on toistaiseksi vielä melko niukasti mukana.
”Arviointihankkeen mukaan ravitsemussitoumus-toimintamalli ei ole ollut vielä riittävän kiinnostava ja tunnettu, jotta enemmän toimijoita olisi tullut mukaan. Sisällöllisesti tähän mennessä tehdyt sitoumukset ovat olleet innovatiivisia. Se antaa uskoa, että ravitsemussitoumuksilla on potentiaalia.”
Lyytikäisen mukaan ravitsemussitoumus-toimintamallin kehitystarpeissa korostuvat erityisesti tavoitteiden ja tarkoituksen kirkastaminen sekä tunnettuuden parantaminen ja viestinnän lisääminen. Kehittämistyölle on hyvät lähtökohdat, sillä peräti 75 prosenttia arviointihankkeen kyselyyn vastanneista ruoka-alan toimijoista katsoo, että ravitsemussitoumus-toimintamallia tulisi jatkaa.
Näkyvyyttä ja ideoita omaan toimintaan
Anu Mikkola kertoo, että Kymijoen Ravintopalveluille suurin hyöty on ollut ravitsemussitoumusten myötä saatu näkyvyys vastuullisuustyölle. Kymijoen Ravintopalvelut on hyödyntänyt ravitsemussitoumuksia viestinnässään ja tehnyt niistä lehdistö- ja asiakastiedotteita.
”Olemme hyötyneet myös muiden tekemistä sitoumuksista ja saaneet niistä ideoita omaan toimintaan”, Mikkola sanoo.
Hyvä esimerkki tästä on Espoo Cateringin ravitsemussitoumus tukea päivähoidon ruokakasvatusta Sapere-ruokakasvatusmenetelmään sopivilla maistelupaketeilla. Maistelupaketit sisältävät muun muassa kokonaisia vihanneksia, juureksia ja hedelmiä tutustuttaen lapsia erilaisiin ruoka-aineisiin.
b”Mekin otimme tällaiset maistelupaketit käyttöön. Päiväkodeille järjestetään kahdesti vuodessa viikko, jolloin maistelupaketteja voi tilata osaksi ruokakasvatusta.”
Mikkolan mukaan Kymijoen Ravintopalveluissa seurataan säännöllisesti ja aktiivisesti, millaisia uusia ravitsemussitoumuksia muut ruoka-alan toimijat tekevät. ”Myös meidän tavoitteemme on tehdä lisää ravitsemussitoumuksia”, Mikkola lupaa.