Ammattikeittiöosaajat ry:n syntyvuonna 1969 suomalainen elämänmeno näytti sangen erilaiselta kuin tänään. Ruokakulttuurimme oli perinteisen talonpoikaista, mutta aavistuksia värikkäämmästä ja kansainvälisiä makuja enteilevästä ruokalautasesta oli jo näköpiirissä.
Puoli vuosisataa sitten etenkin kurkku ja tomaatti hyväksyttiin kasviksista kotitalouksissa lautasille, useimmiten kuitenkin sokerilla hunnutettuna. Oikein moderneissa kodeissa annosta kevennettiin muodikkaasti porkkana- tai kiinankaaliraasteella. Yleisiä lounasruokia olivat liha- tai makkarakastikkeet ja uunikala. Myös keitot ja kiisselit olivat edelleen suosiossa. Maitotaloustuotteita ja munia kului kosolti.
Nykyistä huomattavasti suppeammasta raaka-ainevalikoimasta ei valitettu. Muuta ei osattu kaivatakaan. Ruokaa loihdittiin niistä aineksista mitä saatiin ja mihin oli totuttu. Kaupungistuminen, mannermaiset vaikutteet ja keskioluen myynnin vapautuminen vuoden 1969 alussa vilkastuttivat ravintolaelämää, vaikka se vielä harvojen nautinto olikin.
Tunnelmia ravintola Kosmoksen keittiöstä v:lta 1971, Kuva: Kari Hakli, 1971,
Lähde: Helsingin kaupunginmuseo.
Autot olivat volkkareita, ladoja ja taunuksia. Naisten pukeutumistyylissä korostuivat jakkupuvut ja minihameet, joskin hipahtava suuntakin oli yleistymässä. Hiukset tupeerattiin, silmälasit olivat huomattavan paksusankaiset. Miehet pukeutuivat joko työmiesten asuihin tai räätälöityihin pukuihin, hatut eivät olleet harvinaisia. Kotien sisustuksissa korostuivat värikkäät ja ennen kaikkea suurikuvioiset kuosit. Ruskea ja oranssi olivat ihan must-värejä, myös keittiökaapistojen pinnoilla. Harvinaisia eivät olleet kirkkaan keltainen tai punainenkaan uutta ”pirtsakkaa” tunnelmaa luomassa.
Neuvokas keittiö vuosimallia 1969. Kuva: Foto Roos,
Lähde: Helsingin kaupunginmuseo
Elintasomme kasvoi 1970-luvun alussa kovaa vauhtia. Suomi oli vielä sulkeutunut vaikkakin valtiollisia suhteita hoidettiin mallikkaasti. Kekkonen oli ainoa oikea vaihtoehto presidentiksi.
Televisiot olivat yleistyneet kotitalouksissa, mutta valittavissa oli vain kaksi kanavaa. Iltauutisten ympärille keräännyttiin kuin hartaushetkeen ihmettelemään, kun ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Television ensimmäiset ruokagurut ja julkkiskokit Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo hyödynsivät kaikki mahdolliset raaka-aineet ja arvostivat toden totta lähiruokaa. Nyt se on trendi, kuin ensikertaa keksitty.
Suurkeittiöiden toiminta alkoi vahvasti kehittyä ja järkiperäistyä 1960-ja 1970-luvuilla. Raaka-aineita käsiteltiin vielä hyvinkin pitkälti itse; lihat leikattiin ja kalat perattiin. Pikkuhiljaa kehittyvää keittiötekniikkaa arvostettiin, vaikkakin kattila olikin vielä yleinen ruuanvalmistusväline.
Keittäjä vuonna1966. Kuvaaja Yrjö Lintunen. Lähde: Kansan Arkisto
Vuosi 1969 oli yhteisen järjestömme perustamisvuosi. Yhdistyksen nimeksi tuli hienosti ensin Suomen Dieteetikkoyhdistys FIDA r.y., sittemmin Suurtalousalan yhteistyöjärjestö FIDA ry ja nyttemmin Ammattikeittiöosaajat ry. Yhdistys perustettiin, koska silloiset suurtalousemännät halusivat järjestäytyä, kouluttautua ja viedä yhdessä alaamme eteenpäin. Samanlaista toimintatarmoa haluamme vaalia yhdistyksessämme tänä päivänäkin!
Teksti: Marjut Huhtala ja Tuija Heikkilä