11.9.2019

Ravitsemialan arvostus lähtee meistä itsestämme

Lähikuvassa ammattikeittiöosaaja

Kuka:
ravintolapäällikkö Jeannette Virtanen
Työpaikka:
opiskelijaravintola Safka, Keuda
Koulutus:
kokki, suutalousesimies, restonomi

Kuvaile työtehtäviäsi

Toimin lähiesimiehenä neljälle työntekijälle. Koen tärkeimmäksi työtehtäväksi työntekijöiden työn mahdollistamisen. Kirkastan tavoitteita ja huolehdin käytettävissä olevista resursseista. Opiskelijaravintola toimii myös oppimismaisemana alan opiskelijoille, joten ohjaustyö on päivittäistä.

lahikuvassa_jeannette_netti_379px.jpg

Työviikoista lohkaisevat eniten aikaa elintarvikehankinnat, ja raaka-aineita tilaan opiskelijaravintolan ja kahvion lisäksi opetuksen puolelle kolmeen eri opetuskeittiöön. Työ on hektistä, ja usein arjen yllättävät käänteet muuttavat työpäivän kulkua paljonkin.

Tärkeä osa työtäni on ruokalistojen suunnittelu opiskelijaruokailuun sopiviksi. Yhdessä muiden Keudan ravintolapäälliköiden kanssa suunnittelemme ruokalistat opiskelijaravintoloihin ja teemme muutakin tuotekehitystyötä, muun muassa valikoimatyötä, hinnoittelua ja markkinointia. Pienellä porukalla voimme toimia ketterästi.

Mikä on työssäsi palkitsevinta?

Koen onnistumisen iloa työnteon sujuvuudesta ja hyvästä työilmapiiristä. Asiakaspalvelu ja kaikenlainen sidosryhmätyöskentely on antoisaa. Hyvän ilmapiirin ja asiakaspalvelun eteen täytyy tehdä koko ajan töitä ja on kuunneltava tarkalla korvalla, jotta vuorovaikutus ja asioiden ymmärtäminen eivät aiheuta turhia epäselvyyksiä työyhteisössä.

Toisinaan työskentelen lounasaikana kassalla asiakkaiden keskuudessa. Nautin vuorovaikutuksesta. On hienoa nähdä, että ruoka maistuu opiskelijoille ja etäopiskelupäivänäkin oppilas pistäytyy ruokailemaan.

Pääsen vaikuttamaan työn sisältöön itse, ja tämä lisää työn mielekkyyttä. Uuden oppiminen motivoi, ja olen paikoittain päässyt pois omalta mukavuusalueeltani osallistumalla rekrytointiprosesseihin, elintarvikehankintojen kilpailutukseen, kahvioiden kehittämiseen ja isompiin keittiön korjaushankkeisiin.

Miten ammattikeittiöala on mielestäsi kehittynyt ja miltä näyttää sen tulevaisuus?

Tänä päivänä ammattikeittiötyössä tarvitaan laaja-alaista osaamista ja ymmärrystä myös asiakaskunnasta. Asiakkaiden lounasruokaa koskevat vaatimustaso on noussut. Mielestäni ravintola- ja ammattikeittiötyö ovat lähentyneet toisiaan.

Ilmassa on keskustelua ruuanvalmistuksen muuttumisesta kokonaan tehdasmaiseksi ammattikeittiöissä. Olen huolestunut, mistä jatkossa saamme onnistumisen elämyksiä, jos oman kädenjäljen näkeminen katoaa keittiöammattilaisen arkityöstä. Mahdollisuus luovuuden toteuttamiseen on yksi ruokapalvelualan parhaista puolista.

Suuri haaste täällä ammatillisen opetuksen maailmassa on asiakasmäärien ennustaminen. Joskus on mahdoton ennakoida ruokailijamääriä, kun opiskelijoiden omat yksilölliset oppimispolut lisääntyvät ja iso osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla Amis-reformin myötä.

Mikä houkuttelee ravitsemisalalle ja millaisia ominaisuuksia työntekijöiltä edellytetään?

Mielestäni nykynuoret arvostavat enemmän työn merkityksellisyyttä ja joustavuutta kuin rahaa ja ulkoista menestystä.

Nuorten houkuttelemiseksi ravitsemisalalle näen hyviä mahdollisuuksia some-markkinoinnissa. Meilläkin on tarkoitus syksyllä avata Instagram-tili. Siellä voisi julkaista pieniä videopätkiä keittiön arjesta ja tehdä merkityksellistä työtämme sitäkin kautta näkyväksi.

Ala muuttuu yhä vaativammaksi. Uutta tietoa ja säädöksiä on osattava viedä käytäntöön asti. Tarvitaan myös hyvää paineensietokykyä, sosiaalisia taitoja ja fyysistä kestävyyttä, sillä työ vaatii paljon jalkojen päällä olemista.

Miksi päätit liittyä Amkoon ja millä perusteella suosittelet liittymistä?

Kuulin järjestöstä kollegaltani. Liittymään kannusti myös se, että ensin oli mahdollisuus tutustua ei-jäsenenä toimintaan.

Tällä hetkellä arvostan suuresti verkostoitumismahdollisuuksia ja kaikkia tilaisuuksia saada uutta oppia ja täydennyskoulutusta.

Liittyä kannattaa jo hyvien verkostoitumismahdollisuuksien takia. Ravitsemisalan arvostus lähtee meistä itsestämme ja siitä, miten yhdessä kerromme alastamme.

Mikä on nyt ajankohtaista työssäsi?

Kestävä kehitys ja siihen liittyvät toimet ovat ajankohtaisia. Pyrimme ruokalistasuunnittelussa satokausiajatteluun. Raaka-ainevalinnoilla voidaan vaikuttaa paljonkin kestävän kehityksen edistämiseen. Olemme muun muassa vähentäneet riisiä ja punaista lihaa ruokalistoilta. Kotimaista kalaa, kuten muikun ja silakan tarjontaa, on puolestaan lisätty

Kasvisruokaa on tarjolla päivittäin, ja kerran viikossa sijoitamme sen linjastossa ensimmäiseksi esille. Soijamakaronilaatikko menee kaupaksi siinä missä perinteinenkin. Asenteet ovat muuttumassa. Kasvisten suosio lisääntyy, mikä näkyy fleksaamisen yleistymisenä.

Yksi iso hiilijalanjälkeä vähentävä teko on ollut lounastarjottimien poistaminen Keudan opiskelijaravintoloista. Kritiikkiä tuli alussa lähinnä henkilökunnalta, mutta opiskelijat eivät olleet muutoksesta moksiskaan. Tarjottimien poistaminen on todellinen ympäristöteko, sillä niiden puhtaanapito kuluttaa paljon sähköä, vettä ja pesuaineita.

Myös hävikkiin kiinnitetään erityishuomiota. Vietämme muun muassa hävikkiviikkoa, jolla herättelemme asiakkaita ympäristöystävällisempiin valintoihin. Lautasruokahävikkiä punnitsemme aika ajoin ja havainnollistamme hävikistä aiheutuvan taloudellisen menetyksen euroina. Asiakkaiden on tärkeää ymmärtää ruoan hävikiksi valmistamisen olevan täysin kestämätöntä.

Miten vietät vapaa-aikaa?
Työn imu helposti veisi mukanaan, varsinkin nyt lasten ollessa jo täysi-ikäisiä. Pidän kuitenkin tärkeänä työn ja vapaa-ajan hyvää tasapainoa. Työstä pitää pystyä palautumaan, jotta työnilo säilyy.

Vapaa-ajalla opiskelen omaksi ilokseni espanjan kielen alkeita ja rentoudun leipomishommissa.

Kesäisin mieluisia harrastuksia ovat golfaus ja puutarhanhoito, talviaikaan käyn ryhmäliikuntatunneilla muun muassa joogassa ja hiihdän lumitilanteen mukaan.

***
Teksti ja kuva: Marjut Huhtala