Kirjoittaja
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja, ETM
Kouluruokailukeskustelu kaipaa positiivisia sävyjä
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Puolivuotiskatsaus ja suunta kohti tulevaa
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Tuotantotavat puntarissa
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja, ETM
Nyt ravitsemussitoumuksia tekemään!
Merja Jokiniemi
Luomuravintola Tampereen Timjamin emäntä
Ruokapalvelu ei ole tukipalvelu vaan tärkeä osa kuntien hyvinvointiosaamista
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Ruokatrendit vaihtuvat mutta syödä pitää jokaisen
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Pohdintoja urapoluista
Lisättyä sokeria kannattaa välttää
Heli Kuusipalo
Erikoistutkija
Liikahdellaan
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Ruokapalveluorganisaatiot kansainvälistyvät – monikulttuurisia tekijöitä tarvitaan!
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Palvelupolku opiskelijaravintolassa
Tarja Pietiläinen
Dosentti, KTT, Palveluliiketoiminnan kehittäjä
Kiertotalous ammattikeittiössä
Merja Jokiniemi
Tampereen steinerkoulun emäntä
MMM haluaa selvittää kotimaisen ruoan käyttöastetta kuntaruokailussa
Kaisa Reime
FM, Elintarviketiet.yo
Pohjois-Pohjanmaan amkolaiset tempaisivat -joulu syntyy yhdessä tekemällä!
Tuula Isoviita
Pohjois-Pohjanmaan Amkon sihteeri
Kohti kestävää keittiötä
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Hyrylän yläaste sai Kouluruokadiplomin
Virpi Kulomaa
Projektipäällikkö
Allergiat vähentyneet selvästi
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Hungry birdsit lensivät Cygnaeuksen koulun ruokasaliin
Virpi Kulomaa
Projektipäällikkö
Rakastettavat ruokailijat
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Nyt Kouluruokadiplomin hakuun!
Virpi Kulomaa
Projektipäällikkö
23.10.2017

Tuotantotavat puntarissa

Ammattikeittiön tuotantotavan valintaan vaikuttavat useat tekijät. Oli sitten edessä keittiön saneeraus tai aivan uuden tuotantokeittiön perustaminen, on valmistusprosessi mietittävä huolellisesti läpi tuotantoketjun.

Asiakaskunnan tarpeet ja tuotettavien palveluiden erityisvaatimukset nousevat ykköskriteeriksi, kun puntaroidaan eri tuotantotapoja.  Vertailtaviksi nousevat prosessin kustannustehokkuus,  laitteistolle asetettavat vaatimukset, tilojen riittävyys, kylmä-ja kuumasäilytystilojen kapasiteetti tai valmiudet  lisätä säilytystiloja ja  keittiön lattia-pinta-alaa. Kriittiseksi tekijäksi muodostuvat henkilökunnan saatavuus ja osaaminen sekä koko työnkuvien uudelleen räätälöinti, mikäli päädytään täysin  uuteen tuotantotapaan. Kaikki lähtee asiakaskunnan tuntemuksesta. Toivotunlaisen ruokalistan ja reseptiikan toimivuus  eri tuotantomenetelmissä ja asiakaskunnassa sanelee sen, mikä on kullekin keittiölle soveltuvin valmistustapa-ja prosessi.

amko_oiva_23A3545_web_kuva.jpg

Lukijoiden pyynnöstä vertailen tässä kirjoituksessa ammattikeittiöiden yleisimpiä tuotantoprosesseja ja näiden tuotantotavan valintaan liittyviä tekijöitä. Asiantuntijana ja kommentaattorina toimi  Merja Salminen Ammattikeittiöiden suunnittelutoimisto Design Lime Oy:sta.

Kuumakeittiö/ Cook & Serve

Ruoka valmistetaan loppuun asti samassa keittiössä, minkä välittömässä läheisyydessä se myös tarjoillaan. Jos kuumakeittiössä valmistettua ruokaa kuljetetaan asiakaskohteisiin, on ruoan  kuuma-ja kylmäketjun oltava katkeamaton. Ruoka saa olla lämpösäilytyksessä  maximissaan  4 h sen valmistuksesta.

Tämä yleisesti käytössä oleva tuotantotapa on hiljalleen  väistymässä, kun suunnitellaan uusia keittiöitä tai saneerataan olemassa olevia. Perinteinen kuumakeittiö-valmistustapa  soveltuu parhaiten toimintaympäristöön, joissa ruokailee paljon asiakkaita samanaikaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi suuret opiskelija- ja henkilöstöravintolat.

 ” Kypsennyslaitteiden  määrän kanssa ei kuitenkaan tarvitse tässäkään tuotantotavassa liioitella vaan pyrkiä tehokkaaseen erävalmistukseen. Tällöin huolehditaan myös ruoan hyvästä laadusta ja ehkäistään hävikkiä ” , Salminen tähdentää.

Hoiva-ja sairaalakohteissa  perinteinen valmistus on  myös yleistä, silloin kun ruoka toimitetaan osastoille ja asiakkaille keskitetysti. Keskitetty tarjotinjakelu on haasteellista toteuttaa vaikkapa kylmävalmistuksena, koska tarjottimen ruokakomponentit edellyttävät erilaisia kuumennuslämpötiloja.” Enää ei kuitenkaan pelkästään  käytetä cook serveä keskitetyn jakelussa, vaan hoiva- ja sairaalakohteissa voidaan perinteiseen tuotantotapaan yhdistää Cook & Chill  ja kylmävalmistus siten, että aamupalalla ja lounaalla on kuumatuotanto ja päivällisellä ja viikonloppuisin hyödynnetään etukäteisvalmistusta Cook & Chill-tuotantotavalla (+ kylmävalmistusta hajautetussa jakelussa)”, Salminen tarkentaa.

 wekuva_tuotatontotavat.jpg

Kylmävalmistus/ Cook cold

Valmistettavan ruoan komponentit kootaan keskuskeittiössä. Ruoka valmistetaan kylmistä esikypsennetyistä raaka-aineista tai puolivalmisteista ilman kuumennusta. Ruoka kylmäsäilytetään, kuljetetaan tarvittaessa kuumennuskeittiöön, kypsennetään ja tarjotaan asiakkaalle. Ruoan kuumennuksen on tapahduttava viimeistään 72 tuntia sen komponenttien kasaamisesta. Mikrobiologisten säilyvyystestien avulla voidaan ruokaa ruokalajikohtaisesti säilyttää myös pidemmän ajan.

Tässä tuotantotavassa kypsennyslaitteita tarvitaan vähemmän. Toisaalta kypsentämisen tavat muuttuvat. Kylmävalmistuksessa kypsennys tapahtuu yhä useammin kuumennusvaunuissa.  Esimerkiksi sairaaloiden potilasosastoilla hajautetussa jakelussa kuumavaunut voidaan ohjelmoida ennakkoon kypsentämään aamupuuro  valmiiksi asiakkaiden toivomana ajankohtana.

Kylmävalmistus kuten cook & chill-tapakin mahdollistavat keittiön jatkuvan valmistusprosessin eikä valmistusta tarvitse ajoittaa ruokailuhuippujen mukaisesti. Tämä tuo joustoa henkilöstöresursointiin  itse valmistuspäässä. Toisaalta kuumennuskeittiöissä/ palvelukeittiöissä henkilöstön tarve tai työn tuntimitoitus voi hetkellisesti kasvaakin ruuhkahuippuina. Palvelukeittiössä työskentelevät ovat usein monipalvelutyöntekijöitä, jolloin vain osa työpäivän työtunneista sidotaan keittiötyöhön. Tämäkin lisää joustavuutta palveluntuottajan kokonaishenkilöstösuunnitteluun.

Cook & Chill

Ruoka valmistetaan ja jäähdytetään keskuskeittiössä, josta se on joustavasti mahdollisuus toimittaa tarjoilupaikkoihin asiakkaille kuumennettavaksi. Ruoka kuljetetaan kuumennuskeittiöön huolehtien kylmäketjun katkeamattomuudesta, kuumennetaan, lämpösäilytetään ja tarjotaan.
Tässä tuotantotavassa ruoka voidaan kypsennyksen jälkeen säilyttää kylmässä neljä päivää ennen kuumennusta. Valmistustapa edellyttää riittäviä kylmäsäilytystiloja.

Ruoan mikrobiologinen laatu nousee monesti keskusteluun vertailtaessa eri tuotantomuotoja. Salmisen mukaan kylmävalmistuksen ja cook&chill-valmistusmenetelmien mukaisesti valmistetun ruoan mikrobiologinen laatu on ollut jopa perinteisesti valmistettua parempi. Tämän mahdollistaa ruoan tehokas jäähdyttäminen kylmä-ja kuumaketjun katkeamattomuus sekä ruoan tehokas uudelleen kuumennus.

Hot fill

Ruoka valmistetaan valmistuskeittiössä ja pakataan kuumana. Cook & chill-menetelmään verrattuna jää prosessista yksi työvaihe pois. Edellyttää kestäviä pakkausmateriaaleja ja tehokasta jäähdytysteknologiaa sekä suuria pakkauspusseja.

Tuotantotavan valinta


Tuotantotavan valintaan ei ole yksiselitteistä vastausta. Selvää kuitenkin on, että keittiötyön prosesseja hiotaan yhä virtaviivaisemmiksi. Tavoitteena on päivittäisen  henkilöstöresursoinnin optimointi  ja laitteiston mahdollisimman tehokas käyttö. Kustannusvertailuja ei kuitenkaan voi suoraviivaisesti tehdä eri tuotantotapojen välillä. Usein asiakaskunta ja tämän erityistarpeet sanelevat tuotantomuodon. ” Jos ajatellaan vaikka isohkoa kuntaa, jossa suurimman asiakaskunnan muodostavat koulujen ja päiväkotien ruokailijat, on kylmävalmistus yksi tarkoituksenmukaisimmista valmistusmuodoista”, Salminen kertoo.

Tavallista on käyttää rinnakkaisia menetelmiä. Tuotannon suunnittelu lähtee silloinkin reseptiikasta. Kun reseptit ovat toimivia ja kunnossa isossakin mittakaavassa toteutettavaksi, on tuotantotavan valinta selkeää ja tuotantotapa jo viikkoja etukäteen ennakoitavissa.

Miten johdetaan tulevaisuuden ammattikeittiötä?

Uusien  valmistusmenetelmien myötä perinteinen keittiö-ja esimiestyö muuttuvat.

” Keittiöesimiehen on oltava tänä päivänä prosessiosaaja, joka ei arkaile opetella raaka-aineiden, reseptiikan ja laiteteknolgian toimivuutta käytännössä ”, Salminen painottaa. Nykypäivän keittiötyötä ei voi johtaa tai suunnitella, ellei itse ole tuotantoprosessista tietoinen ja kartalla siitä, mitä keittiössä tapahtuu päivä-ja viikkokohtaisesti. Suurissa keittiöissä vastuita voidaan toki esimiesten kesken jakaa, mutta kunkin  on tiedettävä, miten koko valmistusprosessi kulkee. Ostoista vastaavan on ymmärrettävä, miten raaka-aine käyttäyttyy eri valmistustavoissa ja miten raaka-aineen valinta  lopulta näyttäytyy asiakkaan lautasella. Myös sellaiselta  esimiehellä, joka vastaisi ”vain” asiakastyöstä, täytyy olla  rohkeutta mennä itse tuotantoon mukaan.  ” On hankalaa perustella asiakkaille toimintaansa jos sitä ei tunne riittävän hyvin.”

Tulevaisuuden keittiötyön johtamisessa edellytetään Salmisen mukaan tuotannon suunnittelukykyä,  ymmärrystä laitteista ja niiden soveltuvuudesta omaan prosessiin, käsitystä ihmisten kyvyistä onnistua erilaisissa tehtävissä ja varautumista poikkeustilanteisiin.  Ravitsemusosaaminen korostuu entisestään ja kyky ymmärtää, miten ruoan  laatu ja maittavuus saadaan pysymään korkeana läpi koko tuotannon.  Lisäksi tarvitaan roima annos jämäkkyyttä henkilöstöjohtamisessa. ” Ammattikeittiöissä valitsee edelleen murrostilanne jossa opetellemme katsomaan prosesseja uusin silmiin. Taitava esimies osaa  vahvuuksia tukemalla  luotsata henkilökuntaansa uusiin tuotantomenetelmiin. Joskus tarvitaan räätälöityä muuntokoulutusta”, Salminen opastaa.

Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran AmmattikeittiöOsaaja-elhdessä 1/2016.
Teksti Marjut Huhtala
Kuvat: Tomi Setälä

Kommentit

Jätä vastaus



(Sähköpostiosoitettasi ei näytetä julkisesti.)


Captcha-koodi

Napsauta kuvaa nähdäksesi toisen captcha koodin.