Kirjoittaja
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Kouluruokailukeskustelu kaipaa positiivisia sävyjä
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Puolivuotiskatsaus ja suunta kohti tulevaa
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Tuotantotavat puntarissa
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja, ETM
Nyt ravitsemussitoumuksia tekemään!
Merja Jokiniemi
Luomuravintola Tampereen Timjamin emäntä
Ruokapalvelu ei ole tukipalvelu vaan tärkeä osa kuntien hyvinvointiosaamista
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Ruokatrendit vaihtuvat mutta syödä pitää jokaisen
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Pohdintoja urapoluista
Lisättyä sokeria kannattaa välttää
Heli Kuusipalo
Erikoistutkija
Liikahdellaan
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Ruokapalveluorganisaatiot kansainvälistyvät – monikulttuurisia tekijöitä tarvitaan!
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Palvelupolku opiskelijaravintolassa
Tarja Pietiläinen
Dosentti, KTT, Palveluliiketoiminnan kehittäjä
Kiertotalous ammattikeittiössä
Merja Jokiniemi
Tampereen steinerkoulun emäntä
MMM haluaa selvittää kotimaisen ruoan käyttöastetta kuntaruokailussa
Kaisa Reime
FM, Elintarviketiet.yo
Pohjois-Pohjanmaan amkolaiset tempaisivat -joulu syntyy yhdessä tekemällä!
Tuula Isoviita
Pohjois-Pohjanmaan Amkon sihteeri
Kohti kestävää keittiötä
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Hyrylän yläaste sai Kouluruokadiplomin
Virpi Kulomaa
Projektipäällikkö
Allergiat vähentyneet selvästi
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Hungry birdsit lensivät Cygnaeuksen koulun ruokasaliin
Virpi Kulomaa
Projektipäällikkö
Rakastettavat ruokailijat
Marjut Huhtala
Toiminnanjohtaja
Nyt Kouluruokadiplomin hakuun!
Virpi Kulomaa
Projektipäällikkö
4.4.2017

Ruokapalvelu ei ole tukipalvelu

Otimme kantaa hallituksen Ruokapoliittiseen selontekoon ruokapoliittisesta ohjelmasta, Ruoka 2030. Lausunto esitettiin eduskunnan sivistysvaliokunnssa 31.3.2017

Kouluruokailu_kuva_web.jpg
Kuva: Juha Tuomi, RODEO

Tässä pääteesimme:

Ruokapalvelut ovat tärkeä osa kuntien hyvinvointiosaamista

1)  Ravitsemisalan perusopetus on turvattava.

2)  Riittävästi resursseja keski-asteen opetukseen.
Vastuuta koulutuksesta ei  saa liiaksi sälyttää työnantajille.

3) Ammattimainen ruuanvalmistus digitalisoituu nopeasti. Ruuan maku silti ykkösasia.

4) Ruokailemisen tavat ja asiakaskunta pirstaloituvat. Ravintolamiljööt muuttuvat.

5) Ammattikeittiöalan tutkimustiedolle on käyttöä. Vertailevaa selvitystä tarvitaan eri tuotantotapojen ympäristövaikutuksista ja ravitsemuslaadun tasosta.

6) Otetaan ravitsemuslaadun käytännön mittarit tehokäyttöön. Hyvinä esimerkkeinä Kouluruoka-ja Makuaakkoset-diplomit.

7) Kotimainen ruoka on mahdollista – hankintaosaamiseen lisää tukea ja resursseja.

8) Monikulttuurisuus ja moniosaaminen korostuvat niin ruuan sisällöissä kuin sen tekijöissä.
Maahanmuuttajat tärkeä työllisten joukko.

9) Huomio hävikkiin.  Ylijäämäruoka  tehokäyttöön.

10) Kestävä kehitys ei ole pelkkä hokema

Tässä koko lausunto:

Ravitsemisala tarvitsee monitaitoisia osaajia

Ammattikeittiöosaajat ry:n jäsenistö pitää tärkeänä ruokapalvelualan perusopetukseen lisättäviä resursseja. Tällä hetkellä alan vetovoimaisuustekijät kumpuavat ravintola-ja fine dining- tyyppisestä ruuanvalmistuksesta. Alalle hakeutuvilla kokkiopiskelijoilla on osin hatarat käsitykset ruokapalvelualasta kokonaisuutena. Julkisen ruuan valmistajien arvostusta ja tähän sektoriin kohdistuvaa imagomarkkinointia tarvitaankin lisää.

Ammattikeittiöosaajat ry esittää, että ravitsemisalan toisen asteen koulutus sekä ammattikorkeakoulutus turvattaisiin jatkossa riittävillä resursseilla ja että suomalaisesta koulutusmallista voitaisiin rakentaa jopa vientituote painopistealueina  ravitsemuslaatu, palvelumuotoilu ja uudet teknologiat.

Ruokapalveluiden osaamistarpeet muuttuvat jatkuvasti ja teknologiaosaaminen korostuu.  Tulevaisuuden ruokapalveluammattilaisilta vaaditaan moniosaamista ja joustavuutta siirtyä työtehtävästä toiseen. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä digitaalisista ratkaisuista valmistaa ruokaa ja palvella asiakkaita. Samalla kun ala teknologisoituu, siitä tulee monikulttuurisempi.  Yhä useampi ruokapalvelualan tuotantotehtävissä toimiva henkilö on maahanmuuttaja. Maahanmuuttajille räätälöity ammattikeittiöalan perusopetus ja kielikoulutus ovat siten entistä ajankohtaisempia.

Uusia teknologisia sovelluksia ja innovaatioita on jo nyt laajalti käytössä ammattikeittiöissä. Tällä hetkellä on tarvetta kartoittaa yksitoikkoisten ja kuormittavien
  toimintojen robotisoimista ( esim. astianpesu ja siivous).

Ammattikeittiöosaajat ry myös esittää, että joukkoruokailun ja ruokapalvelualan systemaattista tutkimustoimintaa tulisi lisätä ja syventää. Tärkeitä tutkimusaiheita ovat muun muassa eri keittiöteknologioiden ja ruuan tuotantotapojen ympäristövaikutusten ja taloudellisuuden vertailu sekä eri tuotantotapojen ravitsemuksellisen ja mikrobiologisen laadun selvittäminen.

Laadukasta ruokaa kaikille ikäryhmille

Lasten ja nuorten tietämystä ruuan alkuperästä, raaka-aineista, ravitsemuksesta ja ruokailuun liittyvistä sosiaalisesta viitekehityksestä tulee vahvistaa. Ruokapalveluilla on tässä oheiskasvattajan rooli. Ammattikeittiöosaajat ry:n kehittämillä  ja myöntämillä Kouluruoka-ja Makuaakkoset-diplomeilla on voitu osaltaan vahvistaa koulu-ja päiväkotiruokailun tarkastelemista yhteisöllisenä prosessina, jonka onnistumiseen voi vaikuttaa koko kouluyhteisö.

Ruokakuluttuurin pirstaloituminen ja asiakaskunnan yksilölliset ravitsemustoiveet ovat jokapäiväinen haaste ruokapalveluissa. Tulevaisuudessa julkisissa ruokapalveluissa valmistetaan yhä enemmän etnistä ruokaa eikä suomalaisuus ja suomalainen ruokaperinne ole itseisarvo sellaisenaan. Myös syömisen tavat  ja ravintolamiljööt muuttuvat.

Ruokahävikkiä on välttämätöntä pienentää. Ylijäämäruoan jakeluun tulee panostaa ja kohdentaa ylijäämäruokaa  esimerkiksi työttömille ja vähävaraisille, sillä he ovat joukkoruokailun piirissä harvemmin kuin muut. Tällöin myös tämän ryhmän olisi mahdollista saada vähintään yksi lämmin ja ravitseva ateria päivässä. Ruoan jäähdyttämisestä, pakkaamisesta ja kuljettamisesta ei saisi tehdä ongelmaa, sillä kasvava ruokahävikki on ongelmana suurempi. Hävikin seuraaminen ja mittaaminen eivät kokonaan poista hävikkiä.

Väestön ikääntyminen ja tämän ikäryhmän ravinnontarpeet

Ruokapoliittisessa ohjelmassa ei erityisesti nosteta esille ikääntyvien osuuden kasvua ruokapalveluiden käyttäjinä.  Tämä kuluttajaryhmä tulee jatkossa olemaan entistä suurempi ja ravitsemustarpeiltaan laveampi. On ratkaistava, miten entistä paremmin hoidetaan kotona asuvien iäkkäiden ravitsemus ja miten hyvällä ravitsemushoidolla voidaan ehkäistä sairauksien syntyä tai ikäihmisten sairausjaksojen pitkittymistä. Lisäksi on selvitettävä, miten luoda lisää ikäihmisille soveltuvia yhteisöllisiä tapoja ruokailla.

Kestävä kehitys ei saa jäädä hokemaksi

Ammattikeittiöosaajat ry ei näe voittamattomia esteitä  kotimaisten raaka-aineiden laajamittaiselle käytölle joukkoruokailussa.   Sesonginmukainen ruokalistasuunnittelu on jo nyt arkipäivää useissa Suomen kunnissa. Keskitetyt hankintaratkaisut ( esim. Kunta Pro Oy) mahdollistavat volyymituotteiden tehokkaan kilpailutuksen kotimaisilla markkinoilla.

Painetta kestävien hankintojen toteuttamiseen tulisi kohdistaa kuntapäättäjille, jotta hankintavastaavilla olisi valtuuksia ja määrärahoja käytettäväksi ”hyviin” ja huolellisesti perusteltuihin hankintoihin. Ammattikeittiöiden hankinnoilla on volyyminsa takia suuri merkitys suomalaiselle elintarviketuotannolle ja taloudelle. Puhumattakaan kansanterveydellisistä vaikutuksista.

Joidenkin tuoteryhmien saatavuutta tulisi edelleen kehittää ja niiden jalostamista kannustaa. Esimerkiksi lähikalan käyttö on enimmäkseen jäänyt muutaman pilottikunnan hankkeeksi. Tulevaisuudessa olisi myös kartoitettava uusien kasviproteiinien käyttömahdollisuuksia, reseptiikkaa ja laajempaa hyödynnettävyyttä joukkoruokailussa.



Kommentit

Jätä vastaus



(Sähköpostiosoitettasi ei näytetä julkisesti.)


Captcha-koodi

Napsauta kuvaa nähdäksesi toisen captcha koodin.