Think global- act local. Tämä tuttu sanonta ohjaa kestävän kehityksen ydinperiaatetta; on hyvä aika ajoin pohtia millaisia ekotekoja me itse voimme tehdä työpaikoilla, kodeissa, yksittäisinä kuluttajina ja kuluttajaryhminä.
Joukkoruokailuun kestävän kehityksen elementit ovat hyvin istutettavissa.
” Parempia valintoja” on tehtävissä päivittäin. Voimme tietoisesti hillitä energiankulutusta, suosia tehokkaita ruoanvalmistusmenetelmiä, kierrättää ja vähentää jätettä sekä muokata ruokalistoja. Myös tuoreimmat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset kannustavat kestäviin valintoihin kuten punaisen lihan käytön rajoittamiseen.
Kasvisvoittoisen ja sesonginmukaisen ruokavalion noudattaminen on päivän terveystrendi ja samalla tärkeä ilmastoteko. Oli sitten asiakkaana lapsi tai muori, vaari tai nuori.
Yhä useamman kunnan ruokapalveluissa kestävä kehitys on jo arkea. On lukuisia mahdollisuuksia toimia ympäristöä ajatellen. Monissa keittiöissä vieraillessani kestävän kehityksen asiat nousevat kuin itsestään keskusteluun ja käytännön esimerkkejä esitellään ylpeänä. On siirrytty vedettömään siivoukseen, tarkempaan annosmäärien optimointiin ja erävalmistukseen, ekotehokkaisiin laitteisiin. On huomioitu sesongit ruokalistalla, vähennetty punaisen lihan käyttöä ja suosittu kotimaisia juureksia. Proteiinilähteiden ympäristövaikutuksia osataan jo arvioida niiden ekologista taakkaa perustella. Riisiä on korvattu ohralla, soijaa härkäpavuilla, kala ostetaan MSC-sertifioituna. Esimerkkejä löytyy paljon mutta paljon on vielä tehtävissä.
Savon ammatti- ja aikuisopiston järjestämällä Ympäristövastuullinen kasvisruokakokki -kurssilla innovoitiin kuluneena vuonna sesonginmukaisia kasvisruokia. Kuvassa Hilkka Lehto, Siilinjärven seurakunnan emäntä, yksi kurssilaisista.
Kuva: Jesse Karjalainen
Koskettaako Pariisin ilmastosopimus meitä?
Yksittäisen ammattikeittiön näkökulmasta Pariisin ilmastosopimuksen juhlavat päätökset vaikuttavat etäisiltä. Tuntuu turhauttavalta ajatella, että pieni valtio pohjoisen pallonpuoliskon raukoilla rajoilla voisi omilla toimillaan merkittävästi vähentää globaalia ympäristökuormitusta. Ne saastuttajathan löytyvät sieltä muualta:kiivaasti kehittyvistä maista Kiinasta ja öljyvaltioiden joukosta, ajattelemme. Ja sitten vielä tämäkin hokema: ilmansaasteet eivät katso rajoja. Pohjoisen pallonpuoliskon lämpeneminen tulee ”lahjana” kaukaisista maista. Vuoteen 2050 mennessä pohjoismaiden lämpötila voi pahimpien uhkakuvien perusteella nousta usealla asteella.
Miksi kannattaa pyrkiä kestäviin toimintamalleihin? Eräiden arvioiden mukaan cleantech- teknologiaan erikoistumisesta löytyisi Suomelle jopa uuden talouskasvun siemen. Innovatiiviset ratkaisut ruokatuotannossa, joukkoruokailussa käytettävien raaka-aineiden valinnassa kuin koko keittiöiden ympäristöajattelussa ja tuotannon suunnittelussa johtavat kestävän kehityksen tielle ja toimivat kannustavina esimerkkeinä muillekin valtioille.
Kuva: Marjut Huhtala
Asenteisiin vaikutetaan varhain. Moni nykypäivän nuori ja lapsi on ympäristötietoisempi kuin luulemmekaan. Kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavan ruoan raaka-aineiden valinnassa voisi olla entistä tiukempi sesonginmukaisuus, silloin kun tämä on ruokalistalla mahdollista toteuttaa. Sama pätee vanhempiin kuluttajaryhmiin. Iäkkäille kuluttajille lähellä tuotettu ruoka olisi se mieluisin vaihtoehto useimmassa tapauksessa.