25.1.2017

Syödään ja opitaan yhdessä

Tiedotteen lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Opetushallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Uudet kouluruokailusuositukset kannustavat syömään ja oppimaan yhdessä

”Syödään ja opitaan yhdessä” on uusi asiantuntijoiden yhteistyönä laatima ja laajan julkisen kommentoinnin saanut kouluruokailusuositus. Onnistunut kouluruokailu on oppimisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin päivittäinen tukipilari. Päivitetty kouluruokailusuositus antaa kouluille, ruokapalveluille, kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille ohjeistuksen säädöstenmukaisen kouluruokailun toteuttamiseen ja sen kehittämiseen.

Ruokailu koulussa on osa opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja hyvinvoinnin päivittäinen oppimisympäristö. Suositus sisältää käytännön määritelmiä, ohjeita ja esimerkkejä ruokailun järjestämiseen, ajoitukseen, ruokavalintoihin, ruokailuympäristöön sekä osallistumisen, ruoan ja ruokailutilanteen laadun seurataan ja arviointiin.  Suosituksessa on toimintamalleja koulun ruokakasvatukseen ja yhteistyöhön koulussa ja kotien kanssa. Vain syöty ruoka voi edistää terveyttä. Onnistuminen edellyttää paitsi maistuvaa ruokaa myös osallisuutta, ohjauksen tietoista suunnitelmallisuutta sekä koko kouluympäristön ruokatarjonnan huomioimista. Onnistunut kouluruokailu on yhteinen asia.

Tavoitteena oikea-aikaiset, riittävät, terveyttä edistävät ateriat – huomio myös kouluaikaisen syömisen kokonaisuuteen

Kouluaterian on oltava oppilaalle riittävä ja täysipainoinen, kaikilta osiltaan terveelliseen ravitsemukseen perustuva, maksuton kokonaisuus. Koululounas tarjotaan yleisenä lounasaikana klo 11–12. Välipalalla varmistetaan ravinnon riittävyys silloin, kun ruokailujen välit venyvät oppilaan kannalta liian pitkiksi.

Koulussa tarjottujen välipalojen, myös kioskeissa ja kanttiineissa, tulee olla terveyttä edistäviä. Ruoka-aineiden valinnasta annetuissa käyttötiheys-suosituksissa on huomioitu sekä elintarviketurvallisuus että ruokavalintojen ympäristövaikutuksia. Kalan ja vaalean lihan sekä kasvisruokien tarjontaa suositellaan lisättäväksi.

Kouluaterian ravitsemuslaadulle ja välipalojen tarjoamiseen uudet kriteerit -malliannoksesta useampi kokovaihtoehto

Aterioiden suunnitteluun annetaan ruokalista-, ruoka- ja energiaravintoainekohtaiset suositukset. Kouluateria on ravitsemuksellisesti täysipainoinen silloin, kun se noudattaa eri aterianosille annettuja kovaa rasvaa, suolaa, lisättyä sokeria ja kuituja koskevia ravitsemuslaadun kriteerejä. Energiaravintoaineiden osalta uusi suositus on edeltäjäänsä väljempi.

Koululounas suunnitellaan siten, että oppilailla on mahdollisuus saada ateriasta kolmasosa päivittäisestä energiatarpeestaan. On huomioitava, että malliannoksen koko vaihtelee oppilaiden iän ja kokonaisenergiatarpeen mukaisesti. Ravintoaineiden suhteelliset osuudet ovat kuitenkin kussakin annoskoossa samanlaiset ja suositusten mukaiset. Aterian valmistuksessa noudatetaan ravitsemuslaadun kriteereitä. Erityishuomio  kiinnitetään rasva-suola ja –kuitupitoisuuksien kriteerien täyttymiseen.
Lisätyn sokerin tulee jäädä ruokavaliossa alle 10 E %.

Kouluruokailu on monialainen oppimiskokonaisuus

Kouluruokailu on osa opetussuunnitelman mukaista, käytännönläheistä ruokakasvatusta koulussa. Se on monialainen oppimiskokonaisuus, jolla on luonteva yhteys useisiin oppiaineisiin. Oppilaiden osallisuutta tukevat ruokailujärjestelyt edistävät kouluruokailuun osallistumista ja vastuun ottamista suunniteltujen kouluaterioiden toteutumisesta.

Koulun aikuisten esimerkki ja yhteistyö, kotien osallisuus ja tuki

Onnistunut kouluruokailun ohjaus edellyttää koulun aikuisten esimerkkiä, työnjakoa, jakelulinjaston tietoista järjestystä ja malliaterioita.  Merkityksellistä syömiselle on myönteinen ilmapiiri ja kiireetön ruokasalissa viihtyminen.  Myös kodin tuki, myönteinen puhe kouluruokailusta kotona ja kouluruokailun arvostaminen edistävät koulussa syömistä.

Kouluruokailun seuranta ja arviointi

Valtakunnallisesti: THL:n kouluterveyskysely, TEA-viisari
Ravitsemuslaadun arviointi:
ruokapalveluiden tuotannonohjausjärjestelmät (reseptiikka), arkilounaskriteeristö, Sydänmerkki-kriteeristö, Fineli-koostumustietopankki; hyödyntäminen reseptiikan ravintoainelaskelmissa
Kouluruokailuun osallistumisen ja osallisuuden seuranta:
koulukohtaiset seuranta- ja palautejärjestelmät, ravintolatoimikunta ja muut oppilas-ja koulutoimikunnat, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön kannustaminen, hävikin seuraaminen koulukohtaisesti
Kouluruokadiplomi:
itsearvioinnin työväline kouluruokailun kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja sen vuorovaikutteiseen kehittämiseen. Myönnetään kouluille ravitsemukselliset, kestävän kehityksen mukaiset ja ruokakasvatukselliset seikat huomioon ottavasta kouluruokailusta.
Sydänmerkki-ateriajärjestelmä:
merkki varmistaa, että asiakkaalla on mahdollisuus valita terveellinen ateriakokonaisuus.
Oiva-järjestelmä: hymyn saaminen edellyttää elintarvikelainsäädännön noudattamista.

***
Uusi suositus on luettavissa sähköisesti:

Suomenkielinen http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-791-6

Ruotsinkielinen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-812-8

Julkaisun myynti: http://kauppakv.fi/sis/THL/tuote/9789523027916

Lisätietoja:

VRN/Pääsihteeri, suositustyöryhmän sihteeri, Arja Lyytikäinen, etunimi.sukunimi@evira.fi,
puh 050 409 9860

OPH/Opetusneuvos, suositustyöryhmän puheenjohtaja, Marjaana Manninen, etunimi.sukunimi@oph.fi, puh 029 533 1142

THL/Tutkimusprofessori, Suvi Virtanen, etunimi.sukunimi@thl.fi, puh 029 524 8729