25.10.2017

Kunnissa tiedostetaan kotiateriapalveluiden tulevaisuuden haasteet

Ammattikeittiöosaajat ry:n tekemän kyselyn mukaan kuntien ruoka- ja vanhuspalveluissa tunnistetaan hyvin kotihoidon piiriin kuuluvien ikäihmisten ravitsemushoidon haasteet.

Kyselyn perusteella erityisiksi kehittämiskohteiksi nousivat ateriatarjonnan valinnanmahdollisuuksien lisääminen, kotiaterioiden kuljetuslogistiikan kehittäminen sekä yhteisöllisen syömisen tukeminen. Myös muistisairaiden ruokailun haasteet, aliravitsemusriski ja koko päivän ravinnontarpeen tyydyttäminen huoletti vastaajia.

Kunnat vastaavat pääosin itse kotiateriapalveluiden tuottamisesta

Kyselyyn osallistuivat kotihoidon piiriin kuuluvien ikäihmisten ruoka- ja vanhuspalveluista vastaavat esimiehet. Kyselyyn vastattiin kattavasti kummastakin kohderyhmästä: Manner-Suomen kuntien (N=294) ruokapalveluvastaavista 67 % ja vanhuspalveluista vastaavista 40 % vastasi kyselyyn. Kyselyn mukaan noin 85 prosentissa kunnista ikäihmisten pääasiallinen kotiateriapalveluiden tuottaja on kunnallinen tai maakunnallinen toimija.

Yksilölliset toiveet lisääntyvät

Tulevaisuuden ikäihmiset arvostavat yksilöllisyyttä ja valinnanmahdollisuuksia. Vastaajat pohtivat asiaa seuraavasti: Ikäluokat muuttuvat. Riviin tulevat pitsan ja kebabin syöjät. Vähemmistöksi jäävät silakkalaatikon ja kaalikääryleiden syöjät. Salaatit ja kasvikset eivät enää ole uudelle ikäryhmälle vieraita. Perinteinen ruoka pitää pintansa, mutta sen lisäksi toivotaan vaihtelua, kansainvälisyyttä ja uusia ruokaratkaisuja.

Miten varmistetaan koko päivän ravinnonsaanti?

Vastaajakunnassa pohdittiin, miten voisi selvittää, onko kotona asuva muistisairas syönyt ruoan ja onko ruokailutilannetta tuettu riittävästi: Meitä askarruttaa muistisairaiden ja heikkokuntoisten selviytyminen kotona. Miten ikäihmiset muistavat syödä? On haasteellista tietää, miten ja milloin ateriat syödään. Kotiin tarvittaisiin enemmän tukea.

Ikäihmisten aliravitsemusriski puhutti myös. Monilla ikäihmisillä on huono ruokahalu ja syödyt annokset jäävät pieniksi. Siksi riittävään proteiinin-, energian- ja ravintoaineiden saantiin on kiinnitettävä erityistä huomiota aterioita suunniteltaessa.

Osa vastaajista toivoi ratkaisuja ikäihmisten koko päivän ravinnontarpeen turvaamiseksi. Tämä koskee erityisesti sellaisia ikäihmisiä, jotka eivät selviydy itse aamu-, ilta- ja välipalojen valmistamisesta. Kotiin tulisi viedä kaikki päivän ateriat ja välipalat kerralla, aterioittain merkittyinä. Enää ei riitä vain yksi lämmin ateria päivässä, vaan päivän ravitsemusta tulisi suunnitella kokonaisvaltaisemmin sekä tuottaa kotiympäristöön soveltuvia ratkaisuja.

Yhteisöllistä syömistä tuettava uusin keinoin

Vastaajien mukaan tulevaisuudessa tarvitaan monipuolisempia tapoja syödä yhdessä. Seurassa syöminen vähentäisi yksinäisyyden tunnetta ja parantaisi ruokahalua. Tätä mieltä ovat myös selvityksen tekijät: Ikäihmisten ravitsemushoitoon ja yhteisölliseen syömiseen kannattaa kiinnittää huomiota jo silloin, kun ikäihmiset vielä kykenevät liikkumaan kodin ulkopuolelle. Samalla tuetaan ikäihmisen toimintakykyä muutoinkin.

Yhteisöllisen syömisen muodoiksi ehdotettiin jo olemassa olevien ruokapalveluiden kartoittamista. Ruokailla voisi esimerkiksi palvelu- ja hoitokodeissa, kuten osassa kuntia jo tapahtuukin. Lisäksi ehdotettiin mahdollisuutta syödä kouluissa ja päiväkodeissa sekä kunnan tai kaupungin henkilöstöravintolassa.

Vastaajien joukossa mietittiin, kannattaako kuljettaa mieluummin ihmisiä kuin ruokaa. Ikäihmiset eivät välttämättä jaksa itse kulkea yhteisiin ruokapaikkoihin tai välimatka on liian pitkä. Ratkaisuksi ehdotettiin muun muassa palvelubusseja: Palvelubussi hakisi ikäihmiset kotoa syömään palvelukeskuksiin tai palvelutaloihin. / Olisi ruokabussi, joka kiertäisi asiakkaiden luona. Ateriointi tapahtuisi bussissa yhdessä saman kylän muiden ikäihmisten kanssa (kirjastotyyppinen ratkaisu).

Yhteisiä ruokailumahdollisuuksia visioitiin myös kerrostalojen kerhotiloihin. Niihin tuotaisiin useamman ikäihmisen ruoat kerralla tai kokki kävisi valmistamassa ateriat. Samanlaista ideaa ehdotettiin kuntien haja-asutusalueille: Sivukylillä voisi olla kokki valmistamassa koko kylän ikäihmisten ruoan kerralla.

Kotiaterioiden kuljetuksiin tarvitaan uusia ideoita

Kyselyyn vastanneita huoletti sivukylissä ja vaikeiden matkojen päässä asuvien ikäihmisten ateriapalveluiden turvaaminen. Kuljetuslogistiikassa askarruttivat kuljetusaikataulu ja -kustannukset sekä kotiaterioiden lämpötilojen pysyminen toivotun laisina: Miten turvataan kaukana kaupunkien keskustoista asuvien terveellinen ruokailu joka päivä? Miten pitkien matkojen päässä olevien asiakkaiden ateriakuljetukset pystyttäisiin järjestämään kustannustehokkaasti?

Kotiateriapalveluiden tarve kasvaa

Kotona asuu yhä enemmän huonokuntoisia ja paljon palveluita tarvitsevia ikäihmisiä. Kun suuntaus on se, että ihmisen pitää mahdollisimman pitkään pärjätä kotona, tulee ruokapalvelun olla osa hyvää hoitoa. Hyvä ravitsemus on mielestäni kaiken perusta, jopa lääkkeitä tärkeämpi.

Toimintamalleja tarvitaan useita erilaisiin toimintaympäristöihin räätälöityinä. Lisäksi kuntien maantieteellinen sijainti sekä sote- ja maakuntauudistus tuovat oman lisänsä asioiden kehittämiseen.

Eri toimijoiden välistä vuoropuhelua tarvitaan paljon. Ruoka- ja vanhuspalveluvastaavat kokivatkin eri toimijoiden välisen yhteistyön olevan ensisijaisen tärkeää kotona asuvien ikäihmisten hyvän ravitsemushoidon saavuttamiseksi. Säännölliset tapaamiset ja yhteydenpito sekä yhteiset koulutukset koettiin tärkeiksi.

Kotiaterioiden valmistuksessa noudatetaan ravitsemussuosituksia

Vastausten perusteella ruokalistojen suunnittelussa noudatetaan laajalti ikäihmisille suunnattuja ravitsemussuosituksia. Pääasiallinen tapa varmistaa kotiaterioiden ravitsemuslaatu on laskea aterioiden ravintosisältö ravintolaskentaohjelmalla tai tuotannonohjausjärjestelmällä (60 %, N=167). Osa käytti ravitsemuslaadun varmistamisessa apuna ravitsemussuositusten mukaisia raaka-ainevalintoja ja Sydänliiton arkilounaskriteereitä (yht. 26 %).

Suurin osa vastaajista piti jo raaka-ainevalinnoista lähtien makua, rakennetta ja ravitsemuslaatua erittäin tärkeinä tekijöinä (85–90 %, N=165–167) ja loput vastaajista tärkeinä. Ruuan oikea lämpötila, ikäihmisille sopiva ateriakoostumus ja ulkonäkö nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi aistinvaraiseen laatuun liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoja: projektikoordinaattori Päivi Jämsén, paivi.jamsen@amko.fi, 050 339 6844 ja toiminnanjohtaja Marjut Huhtala, marjut.huhtala@amko.fi, 050 341 3957

Ammattikeittiöosaajat ry on valtakunnallinen yhdistys, jonka jäsenet toimivat ravitsemisalan esimies-, opetus-, neuvonta-, tuotekehitys-, markkinointi- ja tuotantotehtävissä. www.amko.fi

Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä -hanke on Valtioneuvoston rahoittamaa tutkimus-ja selvitystoimintaa ikäihmisten ruokapalveluista. Hankkeen toiminta-aika on 3/2017–12/2018. Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto ja hanketoimijoina ovat Ammattikeittiöosaajat ry, Gerontologinen ravitsemus Gery ry, Helsingin yliopisto, Kaakkois-Suomen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ammattikeittiöosaajat ry:n tekemä kysely oli osa Ikäihmisten ruokapalvelut -hankkeen toimintaa. Koko hankkeen tuloksista tiedotetaan valtioneuvoston (www.vn.fi) ja valtioneuvoston kanslian (www.vnk.fi) verkkosivuilla sekä hankkeen kaikkien toimijoiden omien viestintäkanavien kautta vuoden 2018 lopussa.