10.8.2017

Koululounas on iloinen asia

Uusissa peruskoulun opetussuunnitelmissa kiinnitetään huomiota oppimisen iloon. Iloisen meiningin toivomme näkyvän myös kouluruokailussa. Suomalainen kouluruokailu on ainutlaatuista maailmassa. Suomen lisäksi vain Ruotsissa koululounas tarjotaan maksuttomasti kaikille oppilaille. Kouluateria on mitä tärkein sosiaalisen tasa-arvon edistäjä ja yksi koulupäivän kohokohdista.

Puheet koululounaan muuttamisesta maksulliseksi voidaan saman tien unohtaa. Yksi hyvinvointivaltion mittareista on, miten oikeudenmukaisesti se kohtelee elämänsä alkutaipaleella olevia, aikuisten tuen ja kannustuksen varassa eläviä tulevia veronmaksajia.


Kuva: Tero Sivula, RODEO

Kaikille kouluruoka ei kuitenkaan maistu. Selvitysten mukaan yläasteikäisistä varsin moni jättää koululounaan väliin. Syitä voi olla monia: kaverien painostus, kioskin läheisyys, turhat ennakkoluulot ja joskus myös vanhempien kielteiset asenteet ja tiedonpuute tai ruokakasvatuksen puuttuminen. Jos yhdessä syömiseen ei ole saatu mallia, on sitä vaikea koulussakaan toteuttaa.

Joskus ankeat ulkoiset puitteet tai häly ja kiire tekevät koululounaasta pelkän tankkaushetken. Näin ei saisi olla. Ruokailuhetkeä voi kohentaa monin tavoin. Asiassa kannattaa kuunnella itse asiakkaita eli oppilaita. Kun lapset ja nuoret pääsevät itse vaikuttamaan ruokasalin viihtyvyyteen ja jopa ruokalistasuunnitteluun, se poikii varmasti hyviä käytäntöjä. Myös opettajien ja rehtorin oma ruokailukäyttäytyminen ja kannustava esimerkki heijastuvat koululaisten asenteisiin. Kouluissa, joissa sen aikuiset ymmärtävät kouluruuan arvon, syödään, voidaan ja opitaan paremmin.

Tänä vuonna Suomi täyttää juhlavasti 100 vuotta ja ensi vuonna lakisääteinen kouluruokailu 70 vuotta. Kouluruokailu on tärkeä osa lähihistoriaamme, ja lähes kaikilla on siitä omakohtaisia kokemuksia. Kouluruokailun loistava tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Siihen vaikuttavat niin ruokapalvelun osaava henkilökunta kuin ruokailevat oppilaat, koulun aikuiset ja oppilaiden vanhemmat.

Kun lapsi tulee koulusta kotiin ja kysymme ”Mitä opit koulussa tänään?”, kysytäänpä samalla myös ”Mitä söit ja muistitko kiittää?”.

***
SUOMI 100 VUOTTA – TAVOITTEENA 1 000 KOULURUOKADIPLOMIA

Ammattikeittiöosaajat ry kampanjoi Suomi 100 -juhlavuonna suomalaisen kouluruokailun puolesta. Suomalainen kouluruokailu on ylpeyden aihe ja sosiaalinen innovaatio, jota tullaan ihastelemaan muualtakin maailmasta. Juhlavuoden aikana kannustamme kouluja ympäri maan hakemaan Ammattikeittiöosaajien myöntämää tunnustusta. Kouluruokadiplomi on osoitus kestävällä tavalla ravitsemukselliset ja kasvatukselliset seikat huomioivasta kouluruokailusta.

Juhlavuonna on monta syytä hakea diplomia: kouluruoan arvostuksen nostaminen, yhdessä syömisen ilo ja kymmenien vuosien kouluruokailuperinne. Suomalaista kouluruokaa kannattaa juhlia jokaisena koulupäivänä.

Kouluruokadiplomi on mukana Suomi 100 -ohjelmassa

Itsenäisyyden juhlavuonna diplomia hakevat ja sen ansaitsevat koulut saavat Suomi 100 -logollisen merkkivuoden diplomin.

Lisätiedot: Marjut Huhtala, toiminnanjohtaja, Ammattikeittiöosaajat ry
marjut.huhtala@amko.fi, p. 050 341 3957,  www.kouluruokadiplomi.fi,www.amko.fi